Julkaistu: 11.05.2017 14:32

Palokärki voi olla susi

  • Sami Lyytisen riistakamera tallensi suden.

Patakankaalla suurpetoyhdyshenkilönä toimiva Tapani Numminen toteaa, että suden osalta pohjoisessa Tammelassa kyse on ilmeisimmin yhdestä ja samasta kaverista.

– Viimeksi kun oli mahdollista seurata lumijälkiä, susi on liikkunut maisemissa pari viikkoa sitten. Todennettuja havaintoja on mm. Haarankorventieltä ja Kuivajärven kannakselta, Numminen kertoo.

Numminen sano suden liikkuneen pihapiireissäkin.

– Aggressiivisesti se ei ole käyttäytynyt, mutta onko se oikein, että susi pyörii ihmisten pihoissa. Syytä siihen, miksi se näin tekee, en osaa arvuutellakaan. Sudella on jo Punahilkka-sadusta huono maine, mutta ihmisten huoli lapsista ja vaikkapa perheen koirista on oikeutettua. Kehäkolmosen sisäpuolelta on siten turha huudella, koska me elämme toisenlaisessa maailmassa.

Tammelalaiset suurpetoyhdyshenkilöt ovat haravoineet ahkerasti suden tai sudeksi oletetun eläimen jälkiä.

– Osa havainnoista on oikeita, osa ei. Me toimimme vapaaehtoisporukalla tässä touhussa, ja viranomaisten asia on huolehtia mahdollisista toimenpiteistä.

Lapset ja pesuvedet

Tammelalaiset suurpetoyhdyshenkilöt ovat tiedottaneet kyläyhdistyksen kautta toimenpiteistä, mihin asukkaiden pitää ryhtyä, jos saavat havainnon susista. Tiedotteessa kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä hätäkeskukseen, mikäli susi on sataa metriä lähempänä pihapiiriä.

– Jos asutuksen välittömässä läheisyydessä nähdään susi, joka syystä tai toisesta, esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi vaikuttaa selkeästi vaaralliselta, hätäkeskukseen kannattaa soittaa. Sen jälkeen me ilmoitamme toimivaltaisille viranomaisille asiasta ja he päättävät omista toimenpiteistään, hätäkeskuksen viranomaisyhteistyöstä vastaava johtaja Juha-Veli Frantti kertoo.

Ylireagoinnin Frantti toivoisi unohtuvan.

– Kun huudetaan sutta, siinä menevät helposti lapset pesuveden mukana. Susi on arka eläin, joka mielellään väistää ihmistä, mutta jos oikeasti kyseessä on hengen, terveyden ja omaisuuden vaara, se on eri asia. En kehottaisi suoraa päätä soittamaan hätänumeroon, jos jossakin näkyy susi tai sutta muistuttava eläin juoksevan ihan muuten vain. Tällaiset viattomat havainnot eivät kuulu hätäkeskukselle eivätkä poliisille.

Uusi asia pelottaa

Pöytyäläinen biologi, entinen Luonto-Liiton susityöryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen toteaa, että jos susi käy ihmisten pihassa, se ei tarkoita suoraan sitä, että kyseessä olisi vaarallinen häirikkö.

– Täällä on susilauma elänyt jo pitkään, mutta ilmeisesti Tammelassa suden ilmaantuminen maisemaan aiheuttaa uutena asiana hysteriaakin. Kun susihistoriaa ei ole, sitä luodaan arvailemalla, oliko se susi vai ei, Lyytinen pohtii.

Lyytisen kokemuksen mukaan suurin osa susihavainnoista on puuta heinää.

– Tammelan suden olemassaoloa en kyseenalaista ollenkaan, mutta yleisesti ottaen valtaosassa tapauksissa syylliseksi paljastuu jokin aivan muu eläin kuin susi. Aina ei ole kyse edes koirista, vaan jäljet johtavat vaikkapa ilvekseen, kettuun tai hirveen. Joskus susi on osoittautunut palokärjeksi tai talon omaksi kissaksi.

Lyytinen ei vähättele ihmisten pelkoa, mutta toivoo realistista otetta asioihin.

– Kun paikallislehdet liian kauan puhuvat susista, niitä alkaa helposti nähdä joka paikassa. Oikeasti suden näkeminen on harvinainen tapahtuma, eikä mielestäni ole oikein kehottaa soittamaan hätäkeskukseen. Veronmaksajana olen sitä mieltä, että hätäkeskukseen soitetaan, jos on hätä. Hädäksi en lue sellaista, että jossakin näkee mahdollisen suden juoksevan.

Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa elävien susien määräksi 230–250.

– Viime aikoina susia on metsästetty kohtalaisen runsaasti ja haulien tielle on osunut valitettavasti myös laumanmuodostajia.

Julkaistu: 24.05.2017 13:52
Multiple images

Nuutajärven Lasikylän Sydämen puolella – korut ja kunniamerkit –kesänäyttely tarjoaa runsaasti yllätyksiä.

– Teemaa on tulkittu todella ilahduttavan monin tavoin, Nuutajärven Galleria Osuuskunnan taiteilija Marika Kinnunen kiittelee.