Julkaistu: 12.05.2017 01:01

Maadin pitkä ja vaarallinen matka

  • Maad viihtyi työharjoittelussa Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa.

Nuori irakilainen Maad pakeni kotimaastaan heinäkuun 13. päivänä vuonna 2015.

– Elämäni kävi Bagdadissa liian vaaralliseksi, joten vaihtoehtoja ei ollut, Maad toteaa.

Irakista Maad lähti ensimmäiseksi Turkkiin.

– Sieltä jatkoin matkaani täysin tuntemattomien ihmisten kanssa kumilautalla meren yli Kreikkaan. Meitä oli siinä pienessä lautassa noin neljäkymmentä, mukana myös pieniä lapsia. Kokemus oli pelottava, mutta pääsimme kaikki hengissä perille.

Kreikasta Maadin matka jatkui läpi Euroopan välillä pimeissä metsissä kävellen, toisinaan ihmissalakuljettajien autoon piilotettuna.

– Pääsin Saksaan, mutta halusin Suomeen, vaikka en tiennyt tästä maasta yhtään mitään. Puhelimen takakannessa oli teksti Nokia Finland, ja sillä perusteella tein ratkaisuni.

Forssasta löytyi koti

Elokuun 13. päivänä Suomeen tultuaan Maad näki satamassa poliisin ja ilmoittautui tälle turvapaikanhakijaksi.

– Ensin asuin muiden turvapaikanhakijoiden kanssa vastaanottokeskuksessa Helsingissä, mutta pian meidät siirrettiin Forssaan. Rantasipin hätämajoitusyksikössä elin kolmen muun miehen kanssa samassa huoneessa. Kaikki, niin muut asukkaat kuin henkilökuntakin olivat ystävällisiä, mutta kaipasin rauhallisuutta, Maad kertoo.

Kun Rantasipiä tyhjennettiin, pääosa turvapaikanhakijoista siirrettiin Saksankujan kerrostaloon. Maad puolestaan olisi joutunut muuttamaan vastaanottokeskukseen Kankaanpäähän.

– Olin jo kotiutunut tähän pieneen kaupunkiin, joten en halunnut pois. Rantasipin keittiössä työskennelleestä Gilla Stenberg-Rakkolaisesta olin saanut hyvän ystävän ja koska hänen omakotitalossaan oli runsaasti tilaa, hän otti minut kotimajoitukseen.

Tavoitteena työpaikka

Gilla Stenberg-Rakkolainen otti alusta lähtien sellaisen asenteen, että kommunikointi tapahtuu ainoastaan suomen kielellä. Maad oppi kielen nopeasti, ja tämäkin haastattelu tehtiin suomeksi ilman ensimmäistäkään englanninkielistä sanaa.

– Olen myös opiskellut kieltä Faktiassa, jonka kautta sain työharjoittelupaikan Jokioisilta Luonnonvarakeskuksesta. Kotimaassani opiskelin yliopistossa neljä vuotta kemiaa, ja olin onnellinen, kun pääsin Lukeen laboratoriotöihin.

Viiden viikon mittainen työharjoittelujakso päättyi viime perjantaina.

– Toivon löytäväni laboratoriotöitä jatkossa Luonnonvarakeskuksesta, sairaalasta tai terveyskeskuksesta. Suuremmissa haaveissani on kemian opintojen jatkaminen yliopistossa ja maisteriksi valmistuminen, mutta tässä vaiheessa olisin onnellinen mistä tahansa työpaikasta.

Maad harrastaa piirtämistä ja kokkaamista, mutta joutenolo ei kiinnosta.

– Ei mies ole tyytyväinen, ellei saa tehdä töitä ja ansaita toimeentuloaan. Miehen pitää saada tehdä jotakin hyödyllistä.

Maad on saanut oleskeluluvan Suomessa, mutta huoli läheisistä painaa.

– Äitini ja sisareni ovat Irakissa. He eivät ole turvassa siellä. Siellä nettiyhteys toimii satunnaisesti, ja kun se ei toimi, olen huolissani heistä, Maad vakavoituu.

Siksikin pitää löytää se työ ja toimeentulo, jotta perheen olisi mahdollista päästä Suomeen.

Maad kertoo vaarallisesta matkastaan Irakista Suomeen SPR Forssan osaston järjestämässä kaikille avoimessa tilaisuudessa Ystävän Kammarissa huomenna torstaina klo 18.

Julkaistu: 24.05.2017 13:52
Multiple images

Nuutajärven Lasikylän Sydämen puolella – korut ja kunniamerkit –kesänäyttely tarjoaa runsaasti yllätyksiä.

– Teemaa on tulkittu todella ilahduttavan monin tavoin, Nuutajärven Galleria Osuuskunnan taiteilija Marika Kinnunen kiittelee.