JUTUT Loimaa

Bisonsin Joshua Wilchcombe on loistava koripalloilija, mutta äärimmäisen surkea eräässä urheilulajissa

Bisonsin Joshua Wilchcombe on omien sanojensa mukaan umpisurkea lumilautailija.
203-senttinen Joshua Wilchcombe on korkealla miesten I divisioona A:n pelaajatilastossa.
203-senttinen Joshua Wilchcombe on korkealla miesten I divisioona A:n pelaajatilastossa. Kuva: Eveliina Toivola

LoKoKo Bisonsin puolustuspelaaja Joshua Wilchcombe pelasi vielä viime kaudella yliopistosarjaa New Yorkissa. Kauden päätteeksi Wilchcombe valittiin sarjan ykkösviisikkoon.

– Loimaalla on samanlainen ilmasto kuin New Yorkissa, jossa tosin paistaa aurinko vähän enemmän. Tykkään olla Loimaalla, missä ihmiset toivottivat minut heti tervetulleeksi, Wilchcombe kertoo.

Oikeastaan Wilchcombe luuli päätyvänsä täksi kaudeksi aivan muualle.

– Siellä kuitenkin viivyteltiin hirveästi sopimuksen kanssa. Kun sitten Bisons tarjosi sopimusta, päätin lähteä tänne. Seura osoitti, että he oikeasti haluavat minut joukkueeseen. Se asia ratkaisi.

Erikoinen valmentaja

Tässä vaiheessa kautta Joshua on miesten I divisioona A -sarjan pelaajatilastoissa kahdeksannella sijalla.

– Ajattelen pelaamisesta niin, että minun pitää pystyä tekemään töitä muiden pelaajien eteen. Haluan olla hyvä ja kasvaa aina paremmaksi pelaajaksi, Wilchcombe pohtii.

Bisons on nyt sarjassa toisena yhden ottelun vähemmän pelanneen HBA Märskyn jälkeen.

– Toisella sijalla on hyvä olla, ei ole niin paljon paineita kuin sarjajohtajalla. Uskon, että olemme nyt oikealla tiellä. Kevätkausi on aluillaan, ja nyt meillä menee hyvin, koko ajan paremmin. Vielä on silti yksityiskohtia, joita pitää hioa, mutta me löydämme vielä tavan, jolla voitamme sarjan ja nousemme Korisliigaan.

Nuoressa joukkueessa Wilchcombe näkee sekä hyviä että huonoja puolia.

– Nuoret ovat erityisen nälkäisiä, mutta kokemustakin tarvitaan, ja osalla meistä sitä on hyvinkin paljon.

Wilchcombe antaa arvoa myös päävalmentaja Arttu Mannelinin johtamistavalle.

– Arttu on sellainen valmentaja, joka kuuntelee pelaajien mielipiteitä. Jos hän on ollut väärässä, hän on aina avoin kuuntelemaan. Ei sellainen valmentaja ole ollenkaan tavallinen.

Koripallon pelaaminen Loimaalla on erilaista kuin New Yorkissa.

– Suomessa ymmärretään tilanteet ja se, miten niihin pitää mennä. Pelin luonnetta ymmärretään täällä paremmin.

Vapaaehtoistyötä kirkossa

Joshua Wilchcomben mielestä Suomessa on turvallista elää.

– Ihmiset auttavat toisiaan. Hukkasin jossakin vaiheessa passini, ja joukkuekaverit auttoivat minua uuden hakemisessa. Käyn myös kylässä muiden pelaajien, etenkin Matt Gibsonin luona, Wilchcombe kertoo.

Gibson on yrittänyt opettaa Wilchcombelle suomen kieltä.

– Matt opetti aakkoset, se meni ihan hyvin. Mutta sijamuodot, ne ovat liian vaikeita.

Vapaa-aikaansa Wilchcombe viettää paljon tyttöystävänsä luona Tampereella.

– Tutustuin häneen jo alkusyksystä, Wilchcombe hymyilee.

Mieluinen vapaa-ajanviettotapa pelaajalle on myös kirkon vapaaehtoistyössä toimiminen.

– Olen mukana esimerkiksi jakamassa kirkon ruoka-apua.

Wilchcombe toivoo saavansa jatkaa Bisonsin riveissä ensi kaudella.

– Tämän kauden päätyttyä jatkan treenaamista ja haluan toimia myös kirkossa edelleen. Sitä ennen toivoisin, että sataisi lunta. Tykkään lumesta ja lumilautailusta, jota olen päässyt kokeilemaan. Siinä lajissa olen todella huono.

Ensi lauantain kotiottelussaan Bisons saa vastaansa Pyrintö Akatemia A:n.