JUTUT Loimaa

Elina Huhti sovittelee vapaaehtoistyössään nuorten vahingontekoja ja välillä baaritappeluitakin

Elina Huhti on vapaaehtoistyössään sovitellut monia asioita nuorten vahingonteoista baaritappeluihin.
Loimaalainen Elina Huhti on toiminut vapaaehtoisena sovittelijana neljän vuoden ajan.
Loimaalainen Elina Huhti on toiminut vapaaehtoisena sovittelijana neljän vuoden ajan.

Loimaalainen Elina Huhti on toiminut neljän vuoden ajan vapaaehtoisena sovittelijana Varsinais-Suomen sovittelutoimiston Loimaan sivutoimipisteessä.

– Näin Facebookissa ilmoituksen, että Loimaalla aletaan kouluttaa sovittelijoita ja kiinnostuin asiasta, Huhti kertoo.

Huhti on ollut sovittelemassa toistakymmentä tapausta vuosittain.

– Paljon on ollut esimerkiksi sellaisia tapauksia, että nuori on rikkonut paikkoja koulun ja kaupungin alueilla, mutta baaritappeluitakin olen sovitellut. Juttuja on ollut monipuolisesti.

Yleensä sovittelussa on myös päästy sopimukseen.

– Siitä tulee paras fiilis, mutta hyvältä tuntuu jo sekin, jos osapuolet yleensä suostuvat tulemaan saman pöydän ääreen ja kunnioittavat toisiaan.

Työnohjausta Huhti pitää todella tärkeänä sovittelijan tehtävässä.

– Me olemme kuitenkin vapaaehtoisia emmekä ammattilaisia. Tarjolla on myös täydennyskoulutusta.

Huhti toteaa sovittelemisen yhdeksi harrastukseksi muiden joukossa, mutta sitä myöten hän on lähtenyt opiskelemaan sosionomiksi.

– Vapaaehtoisen sovittelijan tehtävässä tärkeimpiä ovat hyvät vuorovaikutustaidot. Olen toiminut myyntityössä pitkään, ja myös sosiaalialan ammattilainen joutuu myymään itsensä asiakkaalle jokaisella kerralla.

Pahoinpitelyt työllistävät

Varsinais-Suomen sovittelutoimistossa sovittelualoitteiden määrä on kasvanut viime vuosina. Viime vuonna aloitteita tuli yli 1200.

– Sovittelu tarjoaa lakisääteisen mahdollisuuden rikosten ja riitojen aiheuttamien ristiriitojen selvittämiseksi. Suurin osa aloitteista tulee meille viranomaisten, lähinnä poliisin lähettämänä, sovitteluohjaaja Satu Kiviperä kertoo.

Vapaaehtoiset sovittelijat toimivat yhdessä sovittelutoimiston henkilökunnan kanssa.

– Soviteltavan tapauksen osapuolet tavataan ensin erikseen ja heidän kanssaan käydään läpi tapahtumat ja niihin liittyvät tunteet. Mahdollinen sopimus syntyy aina sovitteluun osallistuvien välillä. Automaattisesti sopimus ei silti sulje pois rikosprosessia.

Kiviperä toteaa soviteltavien asioiden olevan 80-prosenttisesti pahoinpitelytyyppisiä, mutta myös esimerkiksi vahingonteot, kotirauhan rikkomiset sekä omaisuus- ja perintöriidat työllistävät sovittelijoita.

– Kun sovittelusta on tullut aloite toimistolle, olemme yhteydessä osapuoliin ja kysymme halukkuutta sovitteluun. Suurin osa yhteistapaamiseen edenneistä tapauksista saadaan sovittua.

Montaa motivoi halu auttaa

Loimaalla vapaaehtoisia sovittelijoita on nyt yhdeksän.

– He ovat monenlaiset taustat omaavia ihmisiä. Yleensä tehtävään hakeutuvat ne, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot, sekä ne, joita motivoi halu auttaa. Siitä tulee hyvä mieli, kun näkee osapuolten alkavan kuunnella toisiaan, vaikkeivät ensin ole katsoneetkaan toisiinsa päin.

Sovittelijan koulutuksessa käydään läpi rikos- ja sovitteluprosessit ja tehdään vuorovaikutusharjoitteita.

– Hyvän koulutuksen ohella tarjoamme vapaaehtoisille ohjaajan tuen.

Varsinais-Suomen sovittelutoimiston järjestämä sovittelijan peruskurssi alkaa Loimaan toimipisteessä huhtikuun lopulla. Ilmoittautumiset ja ajanvaraukset haastatteluun 31.3. mennessä puh. 0449072443 tai sähköpostitse satu.kivipera@turku.fi.