JUTUT Forssa

Forssan Museo digitoi sisältöjään – Piipun juurella -palvelussa jo 30 000 valokuvaa

Forssan museo palvelee yleisöä digitoimalla sisältöjään. Piipun juurella -sivustolla on nyt noin 30 000 kuvaa. Tietokannan lisenssin jakavat Forssan kanssa Valkeakosken ja Varkauden museot.
Museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo, että digitoitavana on vielä valtava määrä kuvia.
Museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo, että digitoitavana on vielä valtava määrä kuvia.

Piipun juurella -tietokanta sisältää jo 30 000 kuvaa, joista puolet on Forssan museon kokoelmista.

– Museoiden sisältöjä digitoidaan ja viedään verkkoympäristöön, jotta ne olisivat paremmin yleisön saatavilla. Forssan museo hankki E-kuva-kokoelmanhallintajärjestelmän lisenssin jo vuonna 2011, Forssan museon museonjohtaja Kati Kivimäki kertoo.

Pian mukaan lähtivät myös Varkauden ja Valkeakosken museot ja perustettiin Piipun juurella -kokoelmayhteenliittymä. Vuonna 2014 yhteiseen tietokantaan avattiin asiakasnäkymä.

– Kaikki kolme kaupunkia ovat pieniä teollisuuspaikkakuntia, joiden muistot haluttiin näin säilyttää. Kun jaamme saman lisenssin, kustannukset pysyvät kohtuullisina. Lisäksi museot saavat tietokannasta tukea työhönsä.

Työväentalon raunioita. Kesäkuun lopulla 1929 Forssassa sytytettiin tulipalo, joka tuhosi useita rakennuksia, kuten Hotelli Seurahuoneen ja Forssan VPK:n talon. Kukaan ei tiettävästi menehtynyt tulipalossa. Palon sytyttäjä saatiin kiinni heti samana yönä. Kuvan on ottanut Esko Aaltonen.
Työväentalon raunioita. Kesäkuun lopulla 1929 Forssassa sytytettiin tulipalo, joka tuhosi useita rakennuksia, kuten Hotelli Seurahuoneen ja Forssan VPK:n talon. Kukaan ei tiettävästi menehtynyt tulipalossa. Palon sytyttäjä saatiin kiinni heti samana yönä. Kuvan on ottanut Esko Aaltonen. Kuva: Forssan Museo

Digitointia riittää

Kati Kivimäki toteaa piipunjuurella.fi-sivustolla käyvien olevan pääosin Suomessa. Aktiivisia käyttäjiä on viikoittain muutama sata.

– Kiinnostuksen syyt ovat monenlaisia. Moni haluaa katsella niin vanhoja kuin uudempiakin kuvia omalta tai entiseltä kotipaikkakunnaltaan. Lisäksi tietokanta kiinnostaa tutkijoita, Kivimäki sanoo.

Museolle tulee myös erilaisia kyselyjä.

– Joku saattaa soittaa ja kertoa etsivänsä valokuvaa perheensä entisestä kodista. Jokin yritys taas saattaa olla sisustamassa toimitilojaan ja haluaa vaikkapa Finlaysonin historiasta kertovasta valokuvasta seinäpaperin. Jos joku haluaa tietokannassa olevan kuvan isommalla resoluutiolla, meiltä voi sellaisen tilata.

Kaikkiin kuviin liittyy esittelytieto, joka kertoo kuvasta.

– Käytämme tekstien laatimisessa lähdekirjallisuutta. Me museon ihmiset siirrämme kuvia tietokantaan ja tarkistamme tekstejä säännöllisesti muiden töiden lomassa. Lisäksi meillä käy kerran kuukaudessa kaksi vapaaehtoista digitoimassa kuvia.

Kuvia 1860-luvulta

Forssan museolla on noin 200 000 kuvaa, jotka ovat osin vedoksina, dioina ja negatiiveina.

– Negatiivit pystytään muuttamaan positiiveiksi skannaamalla. Esimerkiksi kaikki 50-luvun kuvat on tehty negatiiveista.

Forssa-yhtiön Viksbergin puolen tehtaalaisia 1890-luvulla. Edessä istumassa pitkä rivi tamppipoikia ja muita lapsityöläisiä.
Forssa-yhtiön Viksbergin puolen tehtaalaisia 1890-luvulla. Edessä istumassa pitkä rivi tamppipoikia ja muita lapsityöläisiä. Kuva: Forssan Museo

Kokoelman varhaisimmat kuvat ovat peräisin 1860-luvulta.

– Ymmärrettävästi niitä on kovin vähän, ja kaiken kaikkiaan kuvien määrä kasvaa jokaisella vuosikymmenellä.

Esimerkiksi kotiseutuneuvos Esko Aaltonen kuvasi ahkerasti seudun ihmisiä ja näkymiä 20-luvulta 50-luvulle.

– Aaltosen kuvia meillä on yhteensä noin 7000. Valokuvaamo Hellaksen yli sadantuhannen kuvan kokoelmaa ei vielä ole suuressa mittakaavassa digitoitu.

Etusijalla tietokannassa ovat julkisessa ympäristössä otetut kuvat.

– Kuvaajalla on oikeus valokuvaansa viidenkymmenen vuoden ajan kuvan ottamishetkestä. Uudempien kuvien käyttämisestä voimme tehdä kirjallisen sopimuksen niiden oikeudenomistajan kanssa.

Piipun juurella -tietokanta on saamassa lisää näkyvyyttä liittymällä valtakunnalliseen Finna.fi-tietokantaan.

– Finna.fi tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikkien saataville. Paikallisille on yleensä helpompaa hakea kuvia Piipun juurella -tietokannasta, joten sen domain säilytetään. Ulkopaikkakuntalaiset taas saattavat paremmin löytää forssalaista historia-aineistoa juuri Finnan kautta.