JUTUT

Forssassa on syntyperäisiä asukkaita alle puolet, Loimaalla ja Somerolla huomattavasti enemmän

Forssalaisista reilusti alle puolet on syntyperäisiä paikkakuntalaisia, kun taas Loimaalla ja Somerolla tilanne on aivan toisenlainen. Asiantuntijan mukaan asukkaiden monenlaiset taustat tuovat kuntaan kasvua ja hedelmällistä maaperää.
Perinteisten teollisuuden työpaikkojen alasajon myötä Forssassa on jouduttu hakemaan elinvoimaa uusilta aloilta.
Perinteisten teollisuuden työpaikkojen alasajon myötä Forssassa on jouduttu hakemaan elinvoimaa uusilta aloilta.

Viime vuonna Forssan väestöstä 41,3 prosenttia oli syntyperäisiä forssalaisia. Vastaava luku oli Loimaalla 57,3 ja Somerolla 52,4 prosenttia.

– Se, onko syntyperäisten suuri määrä hyvä vai huono asia, on paljolti näkökulmakysymys. Kuitenkin asialla on merkitystä alueen talouden logiikkaan ja kasvuun. Jos syntyperäisten osuus kunnassa on korkea, se kertoo elinkeino- ja toimialarakenteen yksipuolisuudesta eli lähinnä painottumisesta maa- ja metsätalouteen, alue- ja väestökehityksen asiantuntija, VTT Timo Aro toteaa.

Väestön uusiutuminen tuo Aron mukaan alueelle dynamiikkaa ja kilpailevia mielipiteitä, kun ihmiset eivät ole sidottuja yhteen paikkaan.

– Kun asukkailla on monia erilaisia taustoja, alue on hedelmällinen uusiutumiselle. Jos sukupolvesta toiseen asutaan samassa paikassa eikä väestöllistä uusiutumista tapahdu, asiat hoidetaan helposti siten kuin aina ennenkin. Poliittiset voimasuhteetkaan eivät juuri vaihdu.

Kuin suuri sukutila

Niin Loimaan kuin Forssankin kehittämiskeskuksen johtajana toiminut Pauli Salminen ei ole yllättynyt siitä, että Loimaalla syntyperäisten asukkaiden osuus on lähes 60 prosenttia.

– Oletinkin, että Forssaan on enemmän muuttohalukkuutta. Loimaa on maatalousvaltainen kunta, kuin suuri sukutila, mutta maanviljely sivuelinkeinoineen ei enää riitä. Etenkin nuoret muuttavat täältä pois, eikä muualta juurikaan muuteta tänne. Kaupunki on helposti autolla saavutettavissa, joten se audimies voi käydä täällä töissä, mutta jatkaa kuitenkin Liedossa asumista, Salminen toteaa.

Enää ei myöskään puhuta Loimaan seutukunnasta.

– Loimaaksi on jäänyt vain entinen Suur-Loimaa. Nyt Oripääkin on viimeisenä irtautumassa Loimaasta. Kaikki entiset seurakaverit ovat kaikonneet, ja osin viiteryhmä on väärä; Turku on niin omassa sarjassaan. Toki jonkin verran on Turun kanssa yhteistyötäkin, mutta lähinnä kauppakamarien ja muiden yksittäisten toimijoiden kautta.

Suurena menetyksenä Salminen mainitsee myös paikallisen kansanedustajan puutteen.

– Kun Olavi Ala-Nissilä putosi eduskunnasta, meillä ei enää ole sanansaattajaa eikä manttelinperijää ole näköpiirissäkään. Parlamentaariset yhteydet eivät kulje. Sen sijaan, että Loimaa käy jatkuvaa puolustustaistelua, Salminen toivoisi kaupungin analysoivan vetovoimatekijöitä ja miettiä avoimin mielin sitä, miksi Loimaa on jäänyt niin yksin.

– Pitäisi ottaa niskalenkki tilastoista ja lähteä nujertamaan niitä. Nostetta ei pidä hakea menneisyydestä, vaan tulisi ymmärtää, että ne tärkeät kaverit ovat 9-tien ja tien 213 varressa.

Kuntalaisena Salminen pitää Loimaata hyvänä paikkana elää ja asua.

– Loimaalaisten juuret ovat syvällä, ja yhteisöllisyys on voimissaan. Kaikki tuntevat kaikki ja naapuriapua on tarvittaessa aina tarjolla.

Reunoilta muutetaan

Timo Aro muistuttaa, että muutot ovat kuitenkin monenlaisia.

– Suomessa tehdään vuosittain noin 900 000 muuttoa, joista kaksi kolmesta tapahtuu oman kunnan sisällä ja neljä viidestä saman työssäkäyntialueen sisällä. Vain viidesosa muutoista on niin sanottuja aitoja muuttoja eli muuttoja toisenlaiseen ympäristöön toiselle alueelle, Aro kertoo.

Reuna-alueilla lähtömuuttoja tehdään muita alueita enemmän ja tulomuuttoa on vain vähän.

– Loimaa ja Somero ovat enemmänkin näitä reuna-alueita, missä maataloudella ja sen liitännäiselinkeinoilla on perinteisesti ollut iso merkitys. Kolmesta kunnasta Forssassa on ollut korkea työpaikkaomavaraisuus teollisuudessa ja sittemmin palveluissa. Tätä myöten sinne on hakeuduttu töihin. Loimaa ja Somero ovat tältä osin sisäänpäinkääntyneempiä.

Forssassa ns. alkuasukkaiden määrä on 2,2 prosenttia maan keskiarvoa pienempi.

– Forssa on alueensa palvelukeskus, missä on myös paljon laajemmin koulutusta kuin Loimaalla ja Somerolla. Silti naapurialueiden eroja voidaan pitää suurina.

Syntyperäisten asukkaiden määrään vaikuttavat yleisesti historialliset syyt.

– Forssa on ollut vuosikymmenien ajan vahva teollisuuskaupunki, jonka sijainti on logistisesti optimaalinen, mikä sekin on tuonut virtoja. Rakennemuutoksissa Forssakin on joutunut uusiutumaan, kun taustalla ei ole ollut yhtä ja suurta vahvaa kasvualaa. Monipuolinen elinkeinorakenne on tasoittanut tietä tulomuutolle.

Tulijoiden iso merkitys

Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola on yllättynyt syntyperäisten forssalaisten määrästä kaupungissa.

– Olisin ajatellut, että heitä on enemmän, Lepola toteaa.

Lepola näkee väestön monipuolisen rakenteen suurena voimavarana.

– Muualta tulleilla on suuri merkitys paikkakunnalle. Toki työpaikkatarjontaa pitäisi olla enemmän, mutta toisaalta etätyön osuus kasvaa kaiken aikaa, ja suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitseva Forssa voi siitä hyötyä.

Kiertotalous uusine innovaatioineen ja teknologioineen on Forssassa vahvoilla.

– Se tarjoaa mahdollisuuksia saada uusia asukkaita ja toisaalta pitää nykyisiä forssalaisia paikkakunnalla. Ilahduttavasti kaupungissa on myös paljon uusia yrittäjiä ja itsensä työllistäjiä. Forssassahan on myös edullista asua.