JUTUT Forssan seutu

Hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja pyritään estämään esimerkiksi jogurttipurkeilla – Käytännössä toimivin keino on luoti

Hirvieläimet tekivät viime vuonna runsaasti tuhoja kantahämäläisissä metsissä.
Lumettomana talvena hirvi saattaa liikkua laajemmalla alueella etsimässä ravintoa. Kuva: Katariina Filppula
Lumettomana talvena hirvi saattaa liikkua laajemmalla alueella etsimässä ravintoa. Kuva: Katariina Filppula

Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja arvioitiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Kanta-Hämeessä enemmän kuin Päijät-Hämeessä. Vahinkoala suureni molemmissa maakunnissa, mutta enemmän Kanta-Hämeessä.

– Kollegani Erkki Kesämaan kanssa pohdimme, että Kanta-Hämeen alueella kasvu johtuu lähinnä luontaisesta vaihtelusta. Viime vuonna Erkin alueilla vahingot olivat pinta-alallisesti suuria, ja osin taimikot on syöty siihen malliin, että ne ovat tulleet kokonaan uudelleen istutettaviksi. Tuhoja on tapahtunut myös parissa visakoivikossa, mikä nostaa korvaussummaa, Suomen metsäkeskuksen Forssan toimiston metsäneuvoja Kirsi Joukas-Niemi kertoo.

Tammelassa tuhoja

Kirsi Joukas-Niemen toimialueella hirvieläimet ovat tehneet eniten tuhojaan Tammelassa.

– Tammelassa korvauksia maksettiin viime vuodelta neljään kohteeseen. Aika pahoin syöty alue oli Portaasta Vojakkalan suuntaan, ja sinne on maksettu korvausta myös edelliseltä vuodelta. Toinen isompi alue oli Lautaportaan suunnalla, Joukas-Niemi kertoo.

Lisäksi Humppilassa oli kaksi korvattavaa aluetta samaten kuin Loimaallakin.

– Yleensä tuhoja esiintyy melkein samoilla alueilla.

Tyypillisesti tuhoalueiden suuruus vaihtelee puolesta hehtaarista neljään ja puoleen hehtaariin. Omavastuuosuus on 170 euroa. Vahinkokorvausta maksettiin viime vuodelta keskimäärin 355 euroa hehtaarilta ja edelliseltä vuodelta 316 euroa.

– On subjektiivinen käsite, mikä on tuho. Jonkun mielestä tuho voi olla se, että sieltä täältä on syöty yksi puu. Korvauksista päätetään tietyin kriteerein; esimerkiksi jos on istutettu kuusia, ja niiden vieressä kasvaa luontaisesti koivua, jotka hirvi on syönyt, kyseessä ei ole tuho, jos hirvi ei ole koskenut kuusiin.

Perkaus ajallaan

Perkaus on hyvä tehdä ajallaan.

– Silloin poistetaan etukasvuiset lehtipuut. Rojahtanut lehtipuuvesakko tarjoaa usein sopivaa suojaa hirvieläimille. Hirvi viihtyy huonommin sellaisissa paikoissa, missä ei ole suojaa, Kirsi Joukas-Niemi toteaa

Lumettomana talvena hirvet pääsevät syömään myös pieniä taimia, jotka tavallisesti jäävät piiloon lumen alle.

– Hirvet tykkäävät esimerkiksi männyntaimista. Hyvillä ravinteilla viljelty taimi maistuu ehkä niiden mielestä paremmalta kuin luontaisesti kasvava taimi. Monilla metsänomistajilla ja metsäammattilaisilla on tämän suuntainen kokemus asiasta.

Hirvivahinkoja voi ainakin jossakin määrin ennaltaehkäistä.

– Tavallisimmin taimia suojataan lampaantalista tehdyllä ruiskutteella, mutta aika pienillä alueilla. Jotkut käyttävät keltaisia nauhoja taimikon ympärillä. Kiistanalaista on, onko siitä hyötyä. Käytettyjä keinoja ovat myös erilaiset kankaat, hiukset, jogurttipurkit latvoissa ja cd-levyt, mutta nämä ovat myös enemmän uskon asioita. Yleensä se luoti on tehokkain keino.

Joukas-Niemi kehottaa metsänomistajia tarkistamaan koivu- ja mäntyistutuksensa huhtikuussa.

– Nuorten taimikoiden täydentäminen on helpompaa. Kun täydennyksen tai uudelleenviljelyn tekee nopeasti, on muokkaus vielä usein riittävän hyvä, eikä uudistamista tarvitse aloittaa.

Hirvieläinten aiheuttamista tuhoista voi ilmoittaa Metsään.fi -palvelussa sähköisesti.

– Aina olisi hyvä pyytää ammattilainen paikan päälle toteamaan tuhot.

Vähemmän korvauksia

Maanlaajuisesti hirvieläinten aiheuttamista tuhoista haettiin korvausta viime vuodelta vähemmän kuin vuodelta 2018.

– Uskoisin tämän johtuvan siitä, että metsänomistajat katsovat korvauksen tason pienentyneen. Ei se kuitenkaan ole muuttunut, vaan arviointimenetelmiä muutettiin vuonna 2017, Suomen metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala toteaa.

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille viime vuodelta noin 1,4 miljoonalla eurolla koko maassa. Korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa vuodesta 2018.

– Pahimmat vahingot syntyvät hirvien talvilaidunalueilla. Hirvi hakee suojaisan paikan ja syö, mitä saatavilla on. Väittäisin, että normaalit metsänhoitotoimenpiteet kuten turhan vesakon raivaus ajallaan estäisi jonkin verran vahinkoja.

Vahinkojen ennaltaehkäisyyn turvaudutaan Kuoppalan mukaan harvoin varsinkaan isommilla alueilla.

– Käytännössähän ruiskutteen levittäminen taimiin on käsi- ja jalkatyötä, josta on suuri vaiva. Ehkä jossakin vaiheessa vaihtoehtona voi olla dronelevitys, kun laitteet kehittyvät.