JUTUT Loimaa

Huoli koulujen sulkemisesta yhdisti Loimaan kyliä – ”Alkoi kasvaa ennennäkemätön yhteishenki”

Huoli lähikoulujen sulkemisesta yhdisti Loimaan kylien asukkaita. Kyläyhdistysten väki on löytänyt toisensa ja ryhtynyt rakentamaan yhteistä toimintaa, josta hyvänä esimerkkinä oli paljon kiitosta saanut näyttelyosasto OKRAssa.
Eija-Sinikka Aho (vas.), Hilkka Palomäki ja Heikki Nikander keskustelivat kylien yhteistoiminnasta Alastaron Nuorisolavan pihapiirissä. Mukana oli myös Ahon suunnittelema ja toteuttama Kuutamokeikka-tapahtuman maskotti Kuu-Kamu.
Eija-Sinikka Aho (vas.), Hilkka Palomäki ja Heikki Nikander keskustelivat kylien yhteistoiminnasta Alastaron Nuorisolavan pihapiirissä. Mukana oli myös Ahon suunnittelema ja toteuttama Kuutamokeikka-tapahtuman maskotti Kuu-Kamu.

Eija-Sinikka Aho oli kymmenvuotias, kun perhe muutti Alastarolta pois. Kolme vuotta sitten Aho jätti taakseen Pöytyän Riihikosken ja palasi asumaan kotiseudulleen.

– Päivä päivältä olen viihtynyt täällä yhä paremmin. Pidin kyläyhdistykselle tuunauspajoja, ja sitten homma lähti lapasesta; olen toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta alkaen, Aho kertoo.

Aho iloitsee siitä, että Loimaan kylien yhteistyö on lisääntynyt. Siihen tarvittiin kuitenkin ensin vaikea asia.

Vaara yhdisti

Loimaan kaupungin kouluverkkoselvityksessä pohditaan useita erilaisia säästövaihtoja. Kylien kannalta pahin vaihtoehto on se, että kaikki kyläkoulut suljetaan.

– Vaara yhdisti kylät, ja pian alkoi kasvaa ennennäkemätön yhteishenki, Eija-Sinikka Aho sanoo.

– Tähän saakka on aina vain puhuttu, että pitäisi tehdä jotakin yhdessä. Nyt se lopulta onnistui, alastarolainen Päivi Kankare toteaa.

Kolmessa viikossa seitsemän loimaalaisen kyläyhdistyksen väki ideoi ja rakensi OKRA-maatalousnäyttelyyn yhteisen osaston, joka sai paljon kiitosta yleisöltä ja Loimaan kaupungiltakin.

– Teimme osastollemme Loimijoen, missä lapset saivat uittaa kaarnalaivoja. Paikalla oli myös Primadonna-puuhevonen, ja esittelimme myös muita loimaalaiskyliä sekä jaoimme yleisölle lautapelinäkin toimivaa kyläesitettämme, kojonkulmalainen Elina Riihimäki kertoo.

Aho sanoo kylien saaneen aikaiseksi positiivista yhteistä markkinointia ja myös kaupungilta apua siihen.

– Varsinkin markkinointisihteeri Anna Mustikkamäki on hienosti mukana ja valmis suunnittelemaan meidän kanssamme uusiakin juttuja.

Tavoitteena on jatkossa myös liikuttaa ihmisiä kylästä toiseen. Yhtenä liikuttajana toimii eri kylissä pidettävät karaokekilpailut.

Vielä vastatuulta

Viime vuosina kyläyhdistyksiin on tullut toimijoiksi myös nuorta väkeä.

– Hyvää pöhinää kaivataan niin kylien kuin kylien ja kaupungin kesken, mutta vastatuuli on kuitenkin melkoinen. Se tuuli on ilmeisesti vanhoja peruja, vieläkin on vähän sellaista, että ei haluttaisi kuulla mainittavan sanaa kaupunki, Eija-Sinikka Aho pohtii.

Kymmenen vuotta sitten Alastaro ja Mellilä liitettiin Loimaan kaupunkiin. Kylillä on koettu, että niiden talous itsenäisinä kuntina oli hyvällä mallilla, mutta kuntaliitokseen upposivat rahat ja palvelut.

– Olemme edelleen tarpeellisia ja voimme tehdä paljon. Kuntaliitokset ovat tapahtuneet, eikä niille enää voi mitään. Elämme tässä ja nyt ja pitää katsoa eteenpäin, Mellilän kyläyhdistyksen sihteeri Hilkka Palomäki toteaa.

Mellilä sai liitoksen myötä uuden yhdistetyn koulu- ja päiväkotirakennuksen, mutta tärkeitä palveluja poistui.

– Pyristelimme vastaan, mutta silti meiltä lähti lääkäri ja hammaslääkäri.

Alastarolla peruspalvelut toimivat, Kojonkulmalla ei ole oikeastaan aikoihin ole ollutkaan muuta kuin koulu.

Koulu on tärkeä

Koulukysymys puhuttaa kylillä edelleen, sillä päätöksiä kouluverkon osalta ei vielä ole tehty.

– Kaikki eivät halua kaupungin keskustaan kouluun. Ihmettelen, miksi suunta pitää olla aina keskustaan päin, kun matka on yhtä pitkä toiseen suuntaan, Elina Riihimäki toteaa.

Hilkka Palomäki soisi lapsille hyviä kokemuksia koulu-uransa alkuvaiheissa.

– Koulupäivistä tulee pienimmille helposti liian rankkoja, jos joutuu kulkemaan bussilla pitkiä matkoja kouluun ja sieltä pois, Palomäki toteaa.

Heikki Nikander miettii, miten käy Alastaro-hallin, jos yläkoulu lakkautetaan.

– Halli on nyt ahkerassa käytössä, mutta kuivettuuko homma, jos koulu suljetaan. Vaikka yläkoulu on rakennuksena vanhanaikainen, se on ainakin terve toisin kuin Hirvikosken yhtenäiskoulun rakennus.

Yhteistyöstä ja -hengestä iloitsevat kyläaktiivit ovat tällä hetkellä innoissaan siitäkin, että Hirvikoskelle on perusteilla kyläyhdistys.