JUTUT Humppila

Kalle Wirman oli kuin seppä syntyessään – Takoi rautaa ensi kertaa kaksivuotiaana

Kuusivuotias Kalle Wirman takoi rautaa ensi kertaa kaksivuotiaana.
Kuusivuotias Kalle Wirman on innokas ja taitava työmies.
Kuusivuotias Kalle Wirman on innokas ja taitava työmies.

Sanotaan, ettei kukaan ole seppä syntyessään, mutta humppilalaisen Kalle Wirmanin tapauksessa voi olla toistakin mieltä. Kuusivuotias pojanvesseli nimittäin takoo rautaa kuin vanha tekijä.

– Kallella on aina onnenpäivä, kun haen hänet eskarista työvaatteissa, ja hän tietää pääsevänsä pajalle. Ikinä ei tarvitse kahta kertaa kehottaa, Kallen äiti, seppämestari Tuuli Wirman kertoo.

Kalle vieraili ensi kertaa pajalla noin 1,5-2 kuukauden iässä.

– Hän seuraili työntekoani hitsauspöydällä, sitteriin köytettynä ja pienet kuulosuojaimet päässään. Äänimaailma oli varmasti tuttu entuudestaan, sillä tein esimerkiksi viimeisen taontanäytöksen vain viikkoa ennen synnytystä.

Ensimmäistä kertaa Kalle sai kokeilla takomista 2-vuotiaana, mutta siitä poika ei enää itse muista mitään.

– Tuolloin hänellä oli ahjon edessä pieni koroke. Hän laittoi heti raudan oikeaan kohtaan, mitä monikaan aikuinen ensikertalainen ei tee.

Vasara on kasvanut sitä myöten, kun voimat ovat kasvaneet.

– Aloitimme aikoinaan 200 grammaa painaneella vasaralla.

Kallen äiti, seppämestari Tuuli Wirman on sitä mieltä, että työmotivaatio luodaan pienestä pitäen.
Kallen äiti, seppämestari Tuuli Wirman on sitä mieltä, että työmotivaatio luodaan pienestä pitäen.

Työturvallisuudesta ei tingitä

Kalle Wirman häärää ympäri pajaa innoissaan ja esittelee vieraille erilaisia työkaluja ja -koneita.

– Haluatko nähdä, mikä vekotin tämä on, Kalle esittelee mankelia hymy huulillaan ja kääntää rautaa kuin vanha tekijä.

Kalle tietää tarkkaan, ettei suojalaseja riisuta pajalla ja tietyt työt vaativat kuulosuojaimet.

– Työturvallisuudesta ei tingitä, Tuuli-äiti painottaa.

– Haavereita ei ole myöskään käynyt. Kalle voi olla vilkas poika, mutta täällä hän keskittyy, Tuuli Wirman jatkaa.

Vaativimpiin töihin ja työkaluihin siirrytään pikkuhiljaa iän myötä.

– Esimerkiksi kirveet ovat vielä kieltolistalla.

Nuoren oppipojan käsissä syntyy yhtä jos toista.

– Olen tehnyt leikkipyssyn, joka on tosi hyvä pyssy. Sitten olen takonut ainakin oikeita kalakoukkuja kalastusreissuille, Kalle kertoo.

Synnynnäinen kauppamies

Kalle on käytännössä koko pienen ikänsä halunnut sepäksi, eikä toista vaihtoehtoa ole edes mielessä.

– Tulen sitten joskus äidille töihin, Kalle kertoo.

– Olen kyllä yrittänyt sanoa, että sähkö- tai putkimieskin voisi olla hyvä ammatti. Ei tarvitsisi sen jälkeen odottaa sähkö- tai putkimiehiä, Tuuli toteaa.

Pajalle tuomalla Tuuli on halunnut kasvattaa poikansa työteliääksi.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että työmotivaatio luodaan pienenä. Lapsen pitää antaa tehdä silloin, kun se häntä kiinnostaa. Tuo nyt joku 12-vuotias töihin, niin ei sen ikäistä enää hommiin saa, ellei ole tottunut tekemään.

6-vuotias Kalle on myös hyvä kauppamies. Puolihuolimattomasti kauppias yrittää saada toimittajalle myydyksi ison kellon, joka tosin kustantaa “aika monta rahaa”, ja valokuvaajalle hän esittelee kaulakoruja.

– Sadonkorjuumarkkinoilla hän haki kädestä pitäen telttaamme asiakkaita tutustumaan. Opetti Kalle eräälle rouvalle takomistakin, Tuuli naurahtaa.