Lukio-opiskelussa työvälineisiin uppoaa keskimäärin 2500 euroa. Kuva: sara mäki
JUTUT

Köyhyys murskaa monen nuoren haaveet: “Kun rahat ovat vähissä, lukio-opetus tuntuu kalliilta”

Suomessa köyhyys on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Yhtenä seurauksena on se, että lähes viidenneksellä lapsista ja nuorista ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa haaveitaan ja jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perhepalveluiden palvelualuejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä arvioi, että lapsiperheiden köyhyys on seutukunnalla pysynyt vuosia samalla tasolla.

– Varmaankin sellaista näkyy, että toimeentulon erot jonkin verran kasvavat. Osa lapsiperheistä pärjää taloudellisesti oikein hyvin, mutta on myös perheitä, joiden tilanne on hankala, Lammintausta-Mäkelä pohtii.

Sellaista tuntumaa Lammintausta-Mäkelällä ei ole, että lapsiperheiden asema olisi alueella kurjistumassa.

– Onhan täälläkin köyhyyttä ollut aina, ja osalle perheistä se on aikojen myötä ollut todellisuutta. Työttömyysaste on kuitenkin ollut korkea. Perinteiset teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuosien mittaan, mikä myös heijastuu perheiden elämään.

Lukio on kallis

Kun perheen taloudellinen tilanne heikkenee esimerkiksi jommankumman tai molempien vanhempien työttömyyden myötä, peruskoulun oppimäärän suorittaneen lapsen jatkaminen varsinkin lukioon vaikeutuu.

– Kun rahat ovat vähissä, lukio-opetus tuntuu kalliilta. Tukea voi kuitenkin hakea toimeentulotuesta. Myös lastensuojeluasiakkuudessa olevat perheet voivat saada tukea oppimateriaalin hankintaan, Riikka Lammintausta-Mäkelä kertoo.

Ammatillisen koulutuksen osalta perheen heikko taloustilanne ei niinkään ole esteenä.

– Köyhyydellä on kuitenkin paljolti tapana periytyä sukupolvelta seuraavalle. Myös vanhempien koulutustaustalla on merkitystä siinä, miten se vaikuttaa nuoremman polven motivaatioon ja haluun opiskella.

Taloudellisessa ahdingossa elää lapsiperheitä Forssan seudullakin.

– Lapsiperheitä kuormittavat taloudellisten vaikeuksien lisäksi muutkin asiat kuten yksinhuoltajavanhemman väsymys, mutta myös se, jos vain toinen vanhemmista yrittää pyörittää arkea toisen osapuolen ollessa muualla työviikkojen ajan. Lisäksi työelämän vaatimukset kovenevat, ja yhtenä syynä köyhyyteen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Syrjäytymisriski kasvaa

Meneillään olevalla yhteisvastuukeräyksellä kerätään varoja vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten opiskelun tukemiseksi. Pienituloisessa perheessä elää Suomessa noin 120 000 lasta.

– Köyhyys on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ostovoima on merkittävästi heikentynyt ja indeksikorotuksia on jäädytetty, keräysjohtaja Tapio Pajunen toteaa.

Vuoden 2017 nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia nuorista joutuu karsimaan opiskeluaan rahapulan vuoksi.

– Lähes viidennes nuorista on sellaisia, joiden haaveet eivät toteudu. Toteutumatta jää myös perustuslain 16. pykälä, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada muutakin kuin perusopetusta varattomuuden sitä estämättä. Sen verran politikoin, että väitän kaikkien puolueiden olevan syyllisiä tilanteeseen.

Toisen asteen koulutus jää liian monelta nuorelta saamatta, kun rahaa ei ole.

– Opiskeluvälineiden hankintaan uppoaa lukiossa keskimäärin 2500 euroa. Heti ensimmäisenä syksynä materiaalimaksuja tulee tuhannen euron verran. Räikeä epäkohta on sekin, että nuoren mahdollisuudet opiskeluun vaihtelevat sen mukaan, missä hän sattuu asumaan. Osa kunnista tulee nuorten kouluttautumista avokätisesti, jotkut taas eivät ollenkaan.

Pajunen toteaa köyhyyden estävän paljolti myös ammatillisen koulutuksen aloittamista, sillä työvälineet pitää siinäkin hankkia suurelta osin itse.

– Edes vaalivuonna poliitikkojen olisi hyvä kiinnittää ongelmaan huomiota. Järjestelmä ei kuitenkaan taivu, ja yksilöiden tragedioista tulee myös yhteiskunnalle vaikeuksia. Jos kouluttautuminen jää pelkkään peruskouluun syrjäytymisriski ja työttömäksi jääminen ovat keskimääräistä suurempia.

Yhdentoista vuoden ajan yhteisvastuukeräyksessä toiminut Pajunen toteaa ihmisten lahjoittavan rahaa kiitettävästi hyviin tarkoituksiin.

– Ihmiset tiedostavat hyvin, että varat menevät juuri siihen tarkoitukseen, mihin niitä kerätäänkin. Organisaatio on läpinäkyvä ja kontrolli moninkertainen.