JUTUT Jokioinen

Kyläsepän teatteri on ehtinyt jo 20 vuoden ikään: ”Jokaisella on oikeus kulttuuriin”

Kaksikymppinen Kyläsepän teatteri esittää tänä kesänä kaksi näytelmää, mutta Mäkelän pihapiiriin mahtuu runsaasti muutakin ohjelmaa. Isä ja tytär ovat sitä mieltä, että kulttuuri kuuluu kaikille, ja ohjelmaa on rakennettu sen mukaisesti
Sirpa ja Eero Mäkelä sekä Pimu-koira odottavat jo innolla toimintaa täynnä olevaa kesää.
Sirpa ja Eero Mäkelä sekä Pimu-koira odottavat jo innolla toimintaa täynnä olevaa kesää.

Kyläsepän teatterin vuoden teemana on tänä kesänä Noin 20 vuotta teatteria.

– Kaikki alkoi Soittolauantaista, jonka rinnalle aloimme kehitellä kesäteatteritoimintaa. Olen sitä myöten vuosien mittaan säveltänyt kuusisataa musiikkikappaletta ja kirjoittanut kahdeksantoista laulunäytelmää, Antero Kyläseppä eli Eero Mäkelä kertoo.

Joulun alla tasavallan presidentiltä director musices -arvonimen saanut Mäkelä sanoo näytelmäkäsikirjoitusten syntyneen nopealla tahdilla.

– Yleensä, kun olen aloittanut kirjoittamisen, valmista on tullut lyhyessä ajassa. Aiheet tulevat elävästä elämästä, ja olen pyrkinyt siihen, että tarinat on kerrottu hauskasti. Aina löytyy kiinnekohtia johonkin ihmiseen, mutta ei niistä puhuta. Jonkin verran teksteissä on mukana omaakin elämääni.

Käsikirjoittamisen ja säveltämisen ohella Mäkelä on rakentanut teatteria fyysisesti.

– Meidän tietojemme mukaan katettuja, pyöriviä katsomoja on Kyläsepän teatterin lisäksi vain Pyynikillä ja Samppalinnassa. Ne on tehty valtion tuella, oman katsomomme tein itse.

Mäkelä kertoo aina halunneensa, että jokainen, jota asia kiinnostaa, pääsee myös näyttelemään.

– Näyttelijöitä on koko ajan löytynyt hyvin, ja uusiakin tulee joka vuosi.

Oikeus kulttuuriin

Kyläsepän tytär Sirpa Mäkelä on jo vuosien ajan ottanut yhä suurempaa roolia teatterin ja sen ympärille rakentuvan muun toiminnan vetämisessä.

– Kyllä isän johtotähti on aina ollut se, että jokaisella on oikeus kulttuuriin, ja olen jatkanut perinnettä. Meillä ihmiset pääsevät toteuttamaan näytelmää ja itseään, Sirpa kertoo.

Kaikkien oikeus on huomioitu teatterissa monella tavalla. Katsomo on rakennettu esteettömäksi, ja pihapiirissä on invavessa.

– Kahvila ei ole esteetön, mutta tuomme sieltä tarjoilut niille, jotka eivät kahvilaan pääse. Lisäksi meillä on käytössä induktiosilmukka kuulovammaisia varten. Se vahvistaa kuulokojeessa kovaäänisten ääntä ja poistaa kohinaa. Tuleva kesä on neljäs, jolloin yksi näytöksistä tulkataan viittomakielelle.

Uutuutena on kuunnelmapiknik.

– Se on tarkoitettu kaikille, mutta erityisesti ajatuksena on se, että näkövammainen saa olla tasavertainen kulttuurinkuluttaja. Piknikin toteutamme yhteistyössä Myötätuulen Teatterin kanssa, siten, että kummassakin paikassa on yksi päivä varattu kuunnelmille. Homma toimii siten, että tarjoamme yleisölle viltin, jonka kanssa hän voi mennä tontilla mihin haluaa nauttimaan kuunnelmista. Omat eväät voi tuoda mukana tai ostaa meiltä.

Teatterin näytelmistä on ensimmäisenä vuorossa Sirpa Mäkelän taiteilijanimellä Jamppa Sorvari kirjoittama komedia Onks se viä henkisä? Esitykset ovat 4.-19.6.

Antero Kyläsepän uusi laulunäytelmä Vähhää vaille kylähullu 20.7.-4.8.

– Lisäksi meillä on nyt ensimmäistä kerta lastenteatteria. Somerolainen lastenteatteri esittää 6.7. näytelmän Satumetsän seikkailu. Jatkamme myös suosittua pihajoogaa, ja stand up -koomikko Jussi Simola vierailee teatterissa jälleen kavereidensa kanssa.

Tilaa ihmisille

Sirpa Mäkelä toteaa kasvaneensa kiinni siihen, että aina on toimintaa ja ihmisiä.

– Meillä on paljon tilaa, ja haluamme myös hyödyntää sitä eri tavoin ihmisten iloksi. Eihän meitä täällä enää asu kuin kolme. Se nyt olisikin todella hauskaa, jos vain kolmistamme pyörisimme pitkin tonttia, Sirpa nauraa.

Mäkelän tilalla on muutamana vuonna ollut töissä nuoria eri puolilta maailmaa.

– He tulevat kansainvälisen järjestön kautta ja tekevät meillä töitä viitenä päivänä viikossa viisi tuntia päivässä. Nuoria on ollut mm. Ranskasta ja Japanista. He ovat kaikki olleet aivan ihania, ahkeria ja oma-aloitteisia.

Lisäksi Sirpa pitää kotonaan ikäihmisten Päiväkylää, joka toimii vanhusten päiväkotina.