JUTUT Loimaa

Leena Taavitsainen ihastui veistoksellisiin kissoihin – Omasta kissalasta pennut lähtevät tarkoin valikoituihin koteihin

Leena Taavitsaisella on kissankarvoja sydämessä ja sitä myöten kissalan emäntä valikoi pennuilleen uuden kodin tarkasti.
Leena Taavitsainen etsii sinisilmäiselle Davidolle vastuullista sijoituskotia.
Leena Taavitsainen etsii sinisilmäiselle Davidolle vastuullista sijoituskotia.

Loimaalaisen Leena Taavitsaisen kotiin saapuva vieras saa osakseen runsaasti huomiota. Ympärillä ja sylissä häärii joukko kuviollisia ja valkoisia itämaisia lyhytkarvoja ja siamilaisia rotukissoja.

– Ihastuin taannoin kissanäyttelyssä näiden kissojen veistokselliseen ulkonäköön. Luonteeltaan ne ovat hyvin seurallisia ja uteliaita; jos haen tai teen jotakin, minun ei tarvitse koskaan tehdä sitä yksin, Taavitsainen naurahtaa.

Koirista kissoihin

Helsingistä kotoisin olevalla Leena Taavitsaisella oli pikkutyttönä sisäkissana maatiaiskissa.

– Välillä touhusin koirien kanssa, ja minulla oli esimerkiksi irlanninsettereitä. Koirista jouduin luopumaan, kun sairastuin vakavasti. Sittemmin palasin kissoihin. Minulla on aina ollut karvoja sydämessä, ja jo pitkään ne ovat olleet nimenomaan kissankarvoja, Taavitsainen sanoo.

Taavitsainen kävi Suomen Kissaliiton kasvattajakurssin ja kasvattajanimi Cleverkitty rekisteröitiin FIFEn alaisessa Suomen Kissaliitossa maaliskuussa 2010.

– Aloitin kasvatuksen itämaisilla ja Pyhä Birma -kissoilla. Tauon jälkeen jatkoin edelleen siamilaisesta polveutuvilla itämaisilla kissoilla. Uutena rotuna minulla on vuonna 2018 sertioikeudet Suomessa saanut Selkirk rex -rotu, jonka edustajia kissalassani on kaksi.

Taavitsaisen itämaiset lyhytkarvat ovat kuviokissoja ja siamilaispoika valkoinen.

– Siamilaiset ovat naamiokissoja ja niillä on aina siniset silmät. Itämaisilla lyhytkarvoilla silmät ovat aina smaragdinvihreät.

Pentueita on yleensä yksi, joskus kaksikin vuodessa. Kissaliitto nosti luovutusiän kahdestatoista viikosta neljääntoista, jotta pentu saa olla pitempään emänsä kanssa.

– Kun pentu lähtee uuteen kotiin, minulle tulee aluksi vähän haikea olo. Jokainen pentu on ainutlaatuinen, mutta elämän realiteetit on otettava huomioon. Tiedän aina, että pentu saa hyvän, uuden kodin, sillä olen hyvin tarkka näissä asioissa.

Taavitsainen haluaa aina tavata henkilökohtaisesti potentiaalisen uuden omistajan ja tietää hänen lemmikkieläinhistoriansa.

– Lisäksi kerron kasvatusperiaatteistani. Haluan myös jälkeenpäin kuulla, miten kissan kanssa menee, ja autan, jos on ongelmia.

Joskus Taavitsainen saa sähköpostiviestejä, joissa kysytään kissanpennun hintaa. Ei mitään muuta.

– Sellaisiin en yleensä edes vastaa.

Aikansa leikittyään Fainaa ja Julianaa alkaa väsyttää.
Aikansa leikittyään Fainaa ja Julianaa alkaa väsyttää.

Vastuullisuutta

Nyt Leena Taavitsaisen luovutusikäisistä kissanpennuista yksi sai uuden kodin Oulusta, loput pääkaupunkiseudulta.

– Loimaalta ei tullut edes kyselyjä. Perinteisellä maaseudulla hiirikissa-ajattelu onkin syvässä, ja liian harvoin kissat leikkautetaan, vaikka ne ovat superlisääntyjiä. Ymmärrän tallikissat, jos ne on leikkautettu, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei kissa kuulu vapaana Suomen luontoon. Aina tekee pahaa, kun näen kissanraadon tien varressa, Taavitsainen sanoo.

Suomessa Taavitsainen kertoo olevan arviolta 20 000 koditonta kissaa.

– Ihmettelenkin sitä, että eri maista tänne tuodaan rescue-koiria, kun ensin pitäisi hoitaa omat kissat.

Taavitsainen peräänkuuluttaa vastuullista lemmikin pitämistä.

– Kissan leikkauttaminen ei ole kallis operaatio. Silti jätetään leikkauttamatta naaraskissa, jota ei aiota käyttää jalostukseen. Se ei ole kivaa kissalle eikä ihmiselle, sillä kissahan vain huutaa, kun on kiimassa.

Tärkeänä Taavitsainen pitää myös kissan tunnistusmerkintää katoamisen varalta.

– Omat pentuni ovat sirutettuja. Koulutankin pentuja, ja ne oppivat kyllä, mitä tarkoittaa ei-sana. Ne oppivat kyllä esimerkiksi sen, että ihmisen käsiin ei hyökätä.

Sisäkissa tarvitsee seuraa ja virikkeitä. Taavitsaisen kissoilla on mm. erilaisia leluja ja kiipeilypuu.

– Kissa on siitäkin hauska kaveri, että usein sen mielestä uutta kiipeilypuuta kiinnostavampi on se pahvilaatikko, mihin puu oli pakattuna.

Luetuimmat