JUTUT Hämeenlinna Lounais-Häme

Linnasta linnaan Härkätietä pitkin – Suomen ensimmäisellä tiellä on ollut monenlaista kulkijaa

Hämeen Härkätie on Suomen vanhin maantie, jonka tarina ulottuu yli tuhannen vuoden taakse. Tammelan Kylät ry järjestää elämysmatkan tielle, jota pitkin ovat aikojen saatossa kulkeneet sotilaat, kauppiaat, kuninkaat, pyhiinvaeltajat ja monet muut.
Härkätien alueopas Sirpa Rauhala Tervalammin talolla. Kuva: Eija Laine

Alun pitäen Linnasta linnaan -ryhmäretki piti toteuttaa jo viime kesänä.

– Silloin toteuttaminen jäi rahoituksesta kiinni. Nyt Tammelan Kylät ry haki ja sai rahaa, joten retki päästään toteuttamaan, auktorisoitu opas ja Härkätien alueopas Sirpa Rauhala kertoo.

Rauhala toimii Hämeenlinnasta lähtevien matkailijoiden oppaana. Turusta lähteviä opastaa Ensi Kulta.

– Retkestä tulee elämysmatka, joka sisältää erilaisia esityksiä ja performansseja, tutustumista Härkätien ja sen varren paikkakuntien historiaan, kulttuurikohteisiin ja kirppiksiin ja kaikkeen mahdolliseen.

Retki on kaksipäiväinen ja kaikki matkailijat yöpyvät Liesjärven Eräkeskuksessa, missä tuolloin vietetään myös elokuun yön keskiaikaista illallisjuhlaa.

Tuli tuhosi kylän

Hämeen Härkätie on Suomen vanhin maantie. Sen tarina on yli tuhannen vuoden ikäinen, mutta varhaisvaiheiden oletetaan ulottuvan 800-luvun viikinkiajalle.

– Retkellä noudatetaan Härkätien linjaa siellä, missä se on alkuperäisessä muodossa. Välillä joudumme kulkemaan 10-tietäkin pitkin pienen matkan, Sirpa Rauhala toteaa.

Härkätietä ovat aikojen saatossa kulkeneet kauppiaat, sotilaat, kuninkaat, pyhiinvaeltajat ja maantierosvotkin. Reitin varrella on eri uskontojen ja sotien muistomerkkejä muistuttamassa niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alla elämisestä. Portaassa on toiminut sekä munkki- että nunnaluostari.

– Reitin varren kylistä Porras on osa maailmanhistoriaa siten, että ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Portaaseen tuli venäläisiä kasakoita tekemään taisteluvalleja. Tsaari pelkäsi, että Venäjälle hyökätään Suomen kautta.

Siitä, miten Härkätie on saanut nimensä, on olemassa erilaisia versioita. Rauhala selittää asiaa näin:

– Koska tiellä oli kaikenlaisia kulkijoita, talojen asukkaat pelkäsivät arvokkaiden hevostensa puolesta. Siksi he ottivatkin härkiä työjuhdiksi, sillä ne eivät kelvanneet kulkijoille.

Portaan kylä paloi maan tasalle vuonna 1822.

– Erään talon leivinuunista oli lähtenyt kipinä katolle. Emäntä syytti piikaa ja piika emäntää. Tuhoisa palohan siitä syntyi, kun talot olivat niin lähellä toisiaan.

Vakiintunutta asutusta Portaassa kerrotaan olleen jo 1200-luvulla.

– Sittemmin Porras oli merkittävä risteysasema, siellä kulki toistasataa linja-autoa vuorokaudessa. Portaan asema loppui ja kylä hiljeni, kun 10- ja 2-tiet valmistuivat

Rauhala on itse Portaasta kotoisin, ja hänellä riittää kotikylästään tarinoita. Ja käsittämätön määrä vuosilukuja.

– Kullakin oppaalla on oma tyylinsä. Välillä esimerkiksi jonkin talon rakennusvuosi unohtuu, mutta tykkään tarinoista ja niiden kautta vuosiluvutkin muistaa paremmin.

Härkätien kierrokselle lähdetään 18.8. klo 10 Turun Ortodoksikirkon pysäkiltä ja Hämeenlinnan linja-autoaseman tilauslaiturilta. Lisätietoa: Hämeenlinnasta lähtijöille Sirpa Rauhala, sirpa.rauhala52@gmail.com tai 050 0108248 ja Turusta lähtijöille Ensi Kulta, ensi.kulta@gmail.com tai 044 4848147.

Retken järjestää Tammelan kylät ry/Yhteistyöstä elinvoimaa – Tammelan kumppanihanke. Yhteistyössä ovat mukana Tammelan Kulttuuripalvelut, Härkätien Teatteri, Härkätie-yhdistys ja Taideryhmä Kuvankantajat.

Luetuimmat