JUTUT Loimaa

Loimaa aloitti koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut – ”Päätöksiä on siirretty liian kauan”

Talousvaikeuksissa painiva Loimaan kaupunki aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Pääluottamusmiehet katsovat, että kaupungin poliittiset päättäjät ovat siirtäneet talouden kannalta elintärkeitä ratkaisuja aivan liian pitkään.
Pääluottamusmiehet Pia Laaksonen, Mervi Huhtala, Markku Lehtinen, Outi Friberg ja Harri Laukkanen sekä kuvasta puuttuva Esa Aronoja ovat toimittaneet laatimansa henkilöstösopimuksen kuntatyönantajalle.
Pääluottamusmiehet Pia Laaksonen, Mervi Huhtala, Markku Lehtinen, Outi Friberg ja Harri Laukkanen sekä kuvasta puuttuva Esa Aronoja ovat toimittaneet laatimansa henkilöstösopimuksen kuntatyönantajalle.

Loimaan kaupunki aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kaupungin viime vuoden budjetti oli viisi miljoonaa euroa alijäämäinen, ja kuluvan vuoden alijäämä tullee olemaan yhtä suuri.

Kaupunki pyrkii korjaamaan taloustilannettaan vähentämällä ensi vuoden toimintakuluja kahdella miljoonalla eurolla ja vuosina 2021–23 yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla.

Lyhytnäköisyyttä

Loimaan kaupungin eri toimialojen pääluottamusmiehille tilanne ei tullut yllätyksenä. Jytyn pääluottamusmies Outi Friberg sanoo valtionosuusjärjestelmän selkeästi hiipuneen, mutta se ei ole ainoa syy vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

– Meillä on myös rakenteellisia ongelmia, ja erinäiset toimenpiteet ovat olleet lyhytnäköisiä, Friberg toteaa.

JHL:n Markku Lehtinen kertoo, että asiaa on osattu odottaa jo vuosia.

– Vuonna 2013 toimme esille, että jatkuvalla ulkoistamisella ei saada aikaan säästöjä – ja palvelujen tuottamisessa on myös laatutekijät huomioitava. Tuloslaskelma vuosilta 2013-18 kertoo, että ostopalvelujen kustannukset kasvoivat 45 miljoonaan euroon, jossa lisäystä oli 17,8 prosenttia. Irtisanomisten myötä henkilöstökustannukset laskivat 2,4 miljoonalla eurolla, joten taloudellista tulosta ei ole parantanut se, että kaupunki on johdonmukaisesti ulkoistanut palvelutuotantoaan, Lehtinen sanoo.

Ulkoistaminen on ollut pääluottamusmiesten mukaan suunnitelmallista esimerkiksi teknisellä puolella.

– Työ ei katoa mihinkään, vaan irtisanomalla työntekijä jää aina jotakin tekemättä, Juko/KTN:n Esa Aronoja pohtii.

– Kaikkea ei ole viisasta tehdä itse, mutta jatkuva ja jokapäiväinen toiminta on edullisinta tuottaa kaupungin omana toimintana, SuPerin Mervi Huhtala pohtii.

Virkamiestyö vaikeaa

OAJ:n Harri Laukkanen toteaa, että alkavat yt-neuvottelut ja aiemmat irtisanomiset merkitsevät myös mainehaittaa Loimaan kaupungille. 

– Voi katsoa johtoryhmääkin, sitä, minkälainen puhuri siellä on käynyt lyhyessä ajassa. Sotejohtaja lähti, tekninen ja talousjohtaja irtisanottiin. Jatkossa varmaankin kynnys lähteä koeajalle töihin on aiempaa korkeampi. Tämä kaikki vain kuvaa virkamiestyön vaikeutta vallitsevassa poliittisessa ilmapiirissä, jossa mitään ei tapahdu, Laukkanen pohtii. 

Mervi Huhtala mainitsee esimerkiksi tilanteen kotihoidossa niin haastavaksi, että on huolestunut työntekijöiden jaksamisesta. Tehyn Pia Laaksonen kertoo, että mm. mielenterveysyksikköön asiakkaat joutuvat jonottamaan jäätävän pitkään. 

– Kaiken kaikkiaan ihmisillä on suuri huoli. Määräaikaisia työntekijöitä on varsin paljon, ja heidän tilanteensa on vaikea, Outi Friberg toteaa.

Vuoden 2014 irtisanomisten pääluottamusmiehet sanovat aiheuttaneen paljon hankaluuksia ja rampauttaneen toimintoja pitkään. Lomauttamisillekaan he eivät lämpene.

– Jos ihmisiä lomautetaan viikoksi tai kahdeksi, tuleeko siitä säästöä, jolla olisi jotakin merkitystä. Lomauttamalla ainakin kouluissa onnistuttaisiin sotkemaan koko lukuvuosi, Harri Laukkanen sanoo.

Teknisellä puolella lomautus merkitsisi töiden ruuhkautumista entisestään, ja esimerkiksi sotepuolen palveluasumisessa työt pitää tehdä lomautuksista huolimatta.

Markku Lehtinen sanoo, että vuoden 2013 lomautuksista saatiin 686 000 euroa säästöä, mutta loppuraportti ei kerro, mitä hankaluuksia niistä koitui.

Sietoraja lähenee

Pääluottamusmiehet näkevät suurena ongelmana sen, että Loimaan kaupungin poliittisen päätöksenteon koneisto ei pysty tekemään päätöksiä.

– Päätöksenteon sijasta täälläkö odotetaan, että valtiovarainministeriön miehet tulevat kertomaan, mitä pitää tehdä? Jos täällä ei pystytä mitään tekemään asioille, Loimaa on kriisikunta muutaman vuoden sisällä. Kuinka kauan voidaan sinnitellä ja katsoa, missä sietoraja tulee vastaan, Harri Laukkanen kysyy.

Markku Lehtinen näkee ongelmana senkin, että edelleen pidetään kolmen kunnan rakenteita yllä. Alastaron ja Mellilän kunnat liitettiin Loimaaseen vuonna 2009. Pääluottamusmiesten mielestä Loimaalla ei esimerkiksi tarvita nykyistä kolmea terveysasemaa, vaan yksi riittäisi. Myös kouluja on liikaa.

– Jos vuoden 2009 kouluverkkoselvityksessä esitettyjä asioita olisi tehty, sivistystoimen osalta oltaisiin paljon helpommassa tilanteessa. Nyt on asioita lykkäämällä saatu tilannetta vaikeutettua entisestään. Kouluissa ja luokissa on liian vähän oppilaita, ja oppilasmäärä alueella putoaa entisestään. Tiedän, että päätösten tekeminen on vaikeaa, mutta sitä varten poliittiset päättäjät on valittu, että he tekevät kipeitäkin päätöksiä, Laukkanen toteaa.

Mervi Huhtala ei pitäisi veroprosentin korotusta pahana asiana.

– Siten osa taakasta jakautuisi meille kaikille Loimaan kaupungin asukkaille, ei vain kaupungin työntekijöille. Puolen prosentin korotus ei kuitenkaan suuremmin auta asiaa, se on liian vähän.

Pääluottamusmiehet ovat toimittaneet laatimansa henkilöstösopimuksen kuntatyönantajalle.

Sopimuksessa esitetään mm. eläköitymisten, määräaikaisuuksien ja vaihtuvuuden hyödyntämistä pidemmällä aikajänteellä, ostopalvelujen tarkastelua ja vertailua omana työnä tekemiseen sekä työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimia.

Yt-menettely jatkuu lokakuun 22. päivänä.