Matti Tapion exlibrisharrastus painottuu keräilyyn, sillä kirjanomistajamerkkien tekemisen mies kokee liian tuskalliseksi.
JUTUT Loimaa

”Loimaa on niin pimeä paikka, ettei sieltä löydy edes exlibriksiä” – Matti Tapio kimpaantui ja teki kirjan loimaalaisista kirjanomistajamerkeistä

Kun Matti Tapio suivaantui turkulaiseen, lopputuloksena syntyi kirja loimaalaisista exlibriksistä. Hyvän kirjanomistajamerkin ominaisuuksiksi Tapio lukee visuaalisuuden ohella merkin kertoman tarinan.

Loimaalainen Matti Tapio luki lapsuudessaan vanhoja Hakkapeliitta-lehtiä kotitalonsa vintillä ja ihastui Erkki Tantun piirtämään Rymy-Eetuun samaten kuin taiteilijan piirtämiin exlibriksiin.

Paljon myöhemmin Tapio kävi exlibris-kurssin, liittyi alan harrastajayhdistyksiin ja alkoi keräillä kirjanomistajamerkkejä, joita on matkan varrella kertynyt jo tuhansia. Jonkin verran Tapio on tehnyt exlibriksiä itsekin.

Sitten tielle osui yksi turkulainen, ja turkulaisistahan on periaatteessa loimaalaiselle harmia.

– Se turkulainen sanoi, että Loimaa on niin pimeä paikka, ettei sieltä löydy edes exlibriksiä. Kimpaannuin tietenkin, ja aloin hakea näyttöä, Tapio kertoo.

Tekemisen tuska

Viime keväänä Matti Tapio teki käsinsidotun kuvallisen kirjan, joka esittelee parisataa loimaalaista exlibristä.

– Ne ovat kaikki loimaalaisia siten, että joko merkin omistaja tai tekijä on syntynyt tai ainakin jossakin vaiheessa asunut Loimaalla, Tapio kertoo.

Kirjan esittelemistä exlibriksistä vanhimmat ovat peräisin 30-luvulta.

– Olennaista exlibrisharrastuksessa on kauniiden ja taitavasti tehtyjen merkkien ohella merkin omistajien tarinat. On kiinnostavaa selvittää joko muiden keräilijöiden kanssa tai omin voimin sitä, minkälainen omistajan elämä on ollut ja miksi merkki on kuvitettu siten kuin on.

Esimerkkinä Tapio mainitsee Loimaan kaupungin kuva-arkistosta (valokuvaaja Veikko Hulkon arkisto) löytyneet negatiivit taidokkaasti piirretyistä kahdeksasta exlibriksestä vuodelta 1956. Loimaalaisen taiteilijan Kustaa Häyryn piirtämiä merkkejä ei tiettävästi ole löytynyt painettuina versioina.

– Häyry syntyi Alastarolla pian sen jälkeen, kun hänen vanhempansa olivat palanneet kotiseudulleen Amerikasta. Häyry oli paitsi taiteilija myös aktiivinen suojeluskuntalainen ja pesäpalloilija, joka hankki elantonsa huonekalusuunnittelijana ja mainostaiteilijana.

Kustaa Häyryn piirtämät exlibrikset miellyttävät Tapiota. Samaten Erkki Tanttu kuuluu edelleen miehen suosikkeihin.

– Hyvä kirjanomistajamerkki on visuaalisesti aika yksinkertainen. Koko kuva-alaa ei tarvitse täyttää.

Matti Tapio kertoo tehneensä exlibriksiä harkiten lähinnä sukulaisille ja ystäville.

– Merkin tekeminen on yhtä tuskaa, kun tilaajalla saati tekijällä ei ole selkeää ajatusta siitä, mitä siihen laitetaan. Eräässäkin tapauksessa tein useampia ehdotelmia, joista vasta viides kelpasi.

Tuki ilahdutti

Kun tieto Matti Tapion exlibriskirjasta levisi, siitä haluttiin ammattilaisten tekemä versio, josta on otettu 200 kappaleen painos.

– Ei se paljon poikkea käsityönä tekemästäni versiosta, mutta on tietenkin ammattilaistekniikalla toteutettuna laadukkaamman näköinen, Tapio pohtii.

Tapio on edelleen vähän hämmentynyt siitä, että kirjahanke keräsi vahvoja toteuttajia ja tukijoita, joita ovat Loimaan kaupungin ohella Loimaa Seura ry, Loimaan Taideseura ry ja Loimaan Jaakola-seura ry.

Exlibris Loimaa – Saviseudun merkki -teos on myynnissä Ateljee Hulmilla.

Juuret yli 3000 vuoden takana

Exlibrikset ovat kirjanomistajamerkkejä.

”Ex libris” on latinaa, ja se tarkoittaa vapaasti käännettynä minun kirjani”/ kirja hyllystäni/ kuuluu kirjastooni.

Aihe kuvaa usein symbolisesti asioita, jotka ovat merkin omistajalle tärkeitä elämässä, kuten harrastuksia, kotiseutua, sukua, luontoa tai ammattia.

Exlibriksen juuret ovat 3400 vuoden takaisessa Egyptissä. Silloin teksti kirjoitettiin papyruskääröille, joita säilytettiin omistajalaatoin varustetuissa arkuissa. Samaan tarkoitukseen käytettiin babylonialaisten savitauluja.

Lähde: Exlibris Aboensis ry