JUTUT Loimaa

Loimaalainen Heikki Huhtanen tutustui kiinalaiseen maatalouteen – ”Maailmankuvani laajeni ja osin ennakkoluulotkin karisivat”

Loimaalainen Heikki Huhtanen vieraili kahdesti muiden nuorten eurooppalaisten viljelijöiden kanssa kiinalaisten kollegoidensa luona. Huhtanen näki matkoillaan tehokkaita ja luovia ratkaisuja, mutta myös surutonta lannoitteiden käyttöä.
Heikki Huhtanen on tutustunut kiinalaisen maatalouden hyviin ja huonoihin puoliin. Jälkimmäisiin lukeutuu lannoitteiden ylenpalttinen käyttö, joka paikoitellen näkyy vesistöissä.

Euroopan Unioni ja Kiinan valtio järjestivät julkisen hakuprosessin, jossa haettiin nuoria tuottajia eri puolilta Eurooppaa ja Kiinaa jakamaan ajatuksiaan, oppejaan ja kokemuksiaan kestävästä viljelystä. Euroopassa hakuprosessiin osallistui yli 500 alle 40-vuotiasta viljelijää, joista opintomatkalle Kiinaan valittiin kaksikymmentä.

Valittujen joukossa oli myös Loimaan Metsämaalla kasvinviljelytilaa pitävä Heikki Huhtanen, joka teki viime vuoden puolella kaksi Kiinan-matkaa. Vastaavasti Kiina lähetti nuoria viljelijöitään tutustumaan eurooppalaisiin käytäntöihin.

– Ensimmäisellä kerralla vierailimme mm. Pekingissä, Shanghaissa ja Sisä-Mongolian autonomisella alueella. Toisen matkan yhteydessä olimme myös Jingchongissa, missä nuoret ovat saaneet luvan perustaa ensimmäisen nuorten viljelijöiden federaation, MTK Maaseutunuorten valiokunnan edustajana toimiva Huhtanen kertoo.

Maailmankuva laajeni

Heikki Huhtanen tunnustaa omanneensa erilaisia ennakkoluuloja ennen Kiinan-matkojaan.

– Matkoilla maailmankuvani laajeni ja osin ennakkoluulotkin karisivat. Positiivisesti yllättävää oli mm. nähdä, miten monenlaisia maatalouteen liittyviä prototyyppijuttuja Kiinassa kokeillaan, Huhtanen toteaa.

Yksi erikoisuus oli saman ekosysteemin alle rakennettu kalankasvatus ja tomaatinviljely.

– Maatalousyritys tuotti tuuli- ja aurinkosähköä, ja aurinkopaneelikentän alla kasvatettiin kaloja. Kalankasvattamosta puolestaan vesi kiersi tomaattiviljelyksille. Paljolti Kiinassakin viljely on jo yritystoiminnallista, ja siellä kehitetään vauhdikkaasti uutta teknologiaa.

Aurinkoenergian tuotantokaan ei ole aivan vähäistä.

– Sain kuulla, että Kiinassa rakennetaan uusia aurinkopaneelipuistoja vähintään jalkapallokentän kokoinen alue päivässä.

Positiivisena Huhtanen koki myös kasvihuonetuotannon, joka työllisti kehitysvammaisia.

– Ihmiset, jotka periaatteessa eivät ole työkykyisiä, pystyvät olemaan osana työyhteisöä. Eräänlaista päivähoitoakin löytyi maatilalta, missä lapset pääsivät siinä sivussa tutustumaan ruoantuotantoon.

Kreditpuolelle Huhtanen sijoittaa korkeat lannoitustasot.

– Lannoitustasot ovat paikoitellen kolminkertaisia suomalaiseen käytäntöön verrattuina, mutta satotaso on silti samaa luokkaa kuin Suomessa. Ravinteiden huuhtoutuminen vesiin oli paikoin paljain silmin nähtävissä.

Moni kiinalaistila harjoittaa riisin ja vehnän vuorottelua viljelyssä vuotuisen kahden kasvukauden aikana.

– Riisi idätetään toisaalla ja istutetaan mattojen kautta maahan. Riisinviljely on pitkälti koneellistunut eikä käsin istutusta juuri enää harjoiteta ainakaan isommilla tiloilla. Mielenkiintoista oli sekin, että monien kaupunkien sisällä on siellä täällä suuria kasvihuoneita.

Viestiä päättäjille

MTK Maaseutunuoret käyvät neuvotteluja Jingchongin nuorten viljelijöiden federaation kanssa yhteistyön aloittamisesta.

– Selvitystyö on menossa, ja nyt halutaan molemmin puolin varmistaa, mihin kukin sitoutuu. Luulisin, että jonkinlainen sopimus saadaan aikaiseksi. Tavoitteena yhteistyössä on tiedon, taidon ja kokemusten vaihto, Heikki Huhtanen kertoo.

Nuorten viljelijöiden organisaatio on Huhtasen mukaan Kiinassa vielä osin pilottitasolla.

– Kansainvälinen yhteistyö viljelijöiden kesken toimisi myös avoimuuden väylänä. Pitkässä juoksussa Kiinan merkitys maailmantaloudessa ei ainakaan vähene, joten kaikenlainen yhteistyö on hyvästä.

MTK Maaseutunuoret tekee yhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden sekä Euroopan nuorten tuottajien kanssa.

– Olennaista on viedä päättäjille aktiivisesti viestiä nuorten viljelijöiden ja nuorten metsänomistajien asemasta.

Maltillista kokeilua

Heikki Huhtanen ryhtyi sukupolvenvaihdoksen myötä viljelemään vanhempiensa tilaa veljensä Jaakon kanssa kuusi ja puoli vuotta sitten. Tilalla viljellään leipävehnää, mallasohraa, öljyhamppua, härkäpapua ja muutakin vaihdellen.

– Tutuimpien kasvien lisäksi olemme ottaneet viljelykiertoon myös uudempia kasveja. Kokeilemme maltillisesti erilaisia vaihtoehtoja, Huhtanen kertoo.

Kannattavuus on viljelijän suurin haaste.

– Sen alle sitten sijoittuu suurin osa muista haasteista, jotka ovat ovat yhteydessä toisiinsa. Yksi iso asia on viljelijän jaksaminen.

Huhtanen toivoo, että tulevat päättäjät näkevät maaseudun suurena potentiaalina.

– Siten, että koko Suomi nähtäisiin juttuna, josta tämä maa kasvaa. Maaseutu pitäisi ymmärtää nykyistä voimakkaammin kokonaisvaltaisena mahdollisuutena.