Loimaalaiset puhuivat Loimaasta ideapalaverissaan.
JUTUT Loimaa

Loimaalla pohdittiin elinvoiman ilmansuuntia

Uudenlaista eloa, iloa ja toimintaa kotiseutunsa elinvoimaisuuden vankistamiseksi kaavaileva joukko loimaalaisia kokoontui ideapalaveriin. Porukassa tuunailtiin olemassa olevia valttikortteja ja heiteltiin uusia, villejä ajatuksia.

Olavi Ala-Nissilä luottaa mm. Sarka-museon vetovoimaan.

– Maatalousmuseo pitää tuotteistaa yhä paremmin. Matkailu on maailmassa nopeimmin kasvava elinkeino, ja Sarka kiinnostaa paljolti esimerkiksi lapsiperheitä ympäri maata, Ala-Nissilä toteaa.

Parhaillaan Sarkaan sijoitetaan Viikin kokoelmaa.

– Kun se projekti on saatu päätökseen, museossa aletaan rakentaa tulevan syksyn jälkeen nyt ideavaiheessa olevaa ruokamuseota. Sen ympärille on rakennettavissa paljon uudenlaista vetovoimaa.

Ala-Nissilän mielestä yksittäisten toimijoiden kannattaisi hyödyntää Sarka-museon vierailijavirtaa.

– Museokierros kestää vain pari tuntia, joten kauempaa tulevat ryhmät varmasti kaipaisivat muuta ohjelmaa sen jälkeen. Sitä tarjontaa kannattaisi eri tahojen miettiä, suunnitella ja markkinoida.

Vanhasta uuteen

Pauli Salmisen mielestä Loimaalla pitäisi uudistaa näkökulmaa.

– Vanhoissa asioissa on puolensa, mutta uuttakin pitää aina olla. Loimaalla omaleimaista on itsenäisyys, itsepäisyys ja omituisuus. Senhän näkee jo Loimijoestakin, joka virtaa väärin päin. Outoja ominaisuuksia kannattaisi hyödyntää, Salminen pohtii.

Salminen toteaa, että Loimijoen ruokalaaksossa on myös aina saatavilla puhdasta lähiruokaa.

– Eikä ruoasta puhuminen tai sen syöminen ole koskaan vanhanaikaista.

Olavi Ala-Nissilä uskoo länsirannikon teollisuusbuumin tuovan Loimaallekin uutta elinvoimaa.

– Turku ja meriteollisuuden nousukausi ovat niitä asioita, jotka ovat merkittäviä Loimaallekin. Länsirannikon buumi on tuonut kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja, ja samalla eletään aikaa, jolloin ihmisiä kiinnostaa maaseutumainen asuminen, Ala-Nissilä toteaa.

Turun ruokalautasella on paljon muitakin haarukoijia Loimaan lisäksi. Salminen näkeekin Loimaan elinvoimaisuuden mahdollisuudet toisaalla.

– Pussinperäkaupunkien pitää rakentaa yhteistyötä. Uskon siihen Loimijokeen, jonka varrella Forssa, Loimaa ja Huittinen sijaitsevat. Näiden pienten maaseutukaupunkien ongelmat ovat samankaltaisia, joten tiivis yhteistyö olisi suotavaa ja taatusti tuottoisaakin. Sitä paitsi Loimaalta ja muista pienistä kaupungeista saa asunnon kuusi kertaa halvemmalla hinnalla kuin Turusta. Voi olla, että muissakin asioissa yllättyy kuusinkertaisesti positiivisella tavalla.

Ala-Nissilä on skeptinen, mutta Salminen pitää ajatuksesta kiinni.

– Loimaalla ollaan liian sidoksissa Turkuun, ja maakuntasuuntautuminen on kaiken kaikkiaan kuin piirimyyntiä. Mehän alisuoritamme täällä, ja maakuntarajoilla soi Berliinin muurin musiikki.

Ideapalaverin jälkimainingeissa perustettiin vapaasti tajunnanvirtaa voimalähteenä käyttävä ryhmä Loimaan kylähullut. Omintakeisuuteen ja omalaatuisuuteen panostava ryhmä järjestää jatkossa erilaisia kaikille avoimia tapahtumia, joista ensimmäinen sijoittuu elokuun viimeiseen päivään ja Loimaan Perinnesuksen miljööseen.