JUTUT Loimaa

Loimaan Shamaani eli lokeroista vapaana – Alpo Jaakolan 80-luvun taide esittäytyy näyttelyssä

Loimaan Shamaani Alpo Jaakola eli ja teki taidetta omintakeisella tavallaan lokeroitumatta tyylisuuntiin. Voimakkaan persoonan monipuolista ja räiskyvää 80-luvun taidetta esitellään juhlanäyttelyssä Loimaalla.
Kuvataiteilija, museotyöntekijä Markku Haanpää kokee Alpo Jaakolan näyttelyn rakentamisen hienona haasteena.

Museotyöntekijä, kuvataiteilija Markku Haanpää rakentaa Alpo Jaakolan 80-luvun taiteesta näyttelyä Loimaan Taidetaloon.

– Olen pohtinut paljon rooliani kuvataiteilijana, joka tekee toisen kuvataiteilijan töistä näyttelyä. Monta yötä olen valvonut ja miettinyt, miten Alpo haluaisi teoksiaan tuotavan esiin, Haanpää kertoo.

Jaakolan syntymästä tulee aprillipäivänä kuluneeksi 90 vuotta. Taiteilija kuoli vuonna 1997.

– Juhlanäyttely keskittyy Jaakolan 80-luvun taiteeseen, sillä 60- ja 70-luvut on esitelty aiemmin. Jaakolan 80-luku oli monipuolinen, kokeilullinen vuosikymmen, josta löytyy todella laajasti materiaalia.

Näyttelyä varten töitä on kerätty mm. Jaakolan taiteilijakoti Torkvillestä, Pirkko Jaakolan ja kaupungin kokoelmista sekä yksittäisiltä omistajilta.

– Töitä on tarjottu mukavasti, ja joukossa on sellaistakin, mitä näyttelyissä ei aiemmin ole nähty kuten Alpon ja puolisonsa Marja Jaakolan yhteistyönä tehtyjä applikaatioita.

Laaja kirjo ulottuu öljy- ja akryylimaalauksista akvarelleihin, piirustuksiin, eri tekniikoin tehtyyn grafiikkaan ja jopa lasitöihin.

– Taiteilijan 80-luvun kuvallinen ilmaisu on hyvin voimakasta ja ekspressiivistä. Joka tapauksessa 80-luvun työt ovat aiempia ronskimpia ja räiskyvämpiä. Ajatus onkin, että näyttelystä syntyy iholle tuleva kokonaisuus. Alkusuunnitelmat ovat olemassa, mutta annan suunnitelmille myös täydet mahdollisuudet elää.

Arvostus suurta

Elinaikanaan Alpo Jaakola jakoi paljon mielipiteitä.

– Hänen elämäntyylinsä ja -rytminsä ehkä aiheutti ihmettelyä. Alpo maalasi silloin, kun maalasi, eikä siihen mahtunut kenenkään väliintuloa. Marja puolestaan teki kaikkensa taatakseen miehelleen työrauhan, Markku Haanpää pohtii.

Toisaalta Jaakola on ollut hyvin rakastettu.

– Hän oli varsin voimakas taiteilijapersoona, luontoa rakastava Loimaan Shamaani, joka teki eikä meinannut. Hämmästelyä herätti varmasti sekin, kun hän teki kaurapellosta metsän ja Patsaspuiston.

Nykyisin Jaakolan taiteen arvostus on suurta.

– Suomalaisittain Alpolla on ollut vetoa ITE-taidebuuminkin myötä. Selkeästi hän siihen virtaan sopii, vaikkei itse pitänytkään lokeroinnista. Alpo on sanonut, että tyylisuunnilla ei ole merkitystä, vaan tuulensuunnilla.

Parina kesänä Patsaspuiston opaskierroksilla Haanpää on tavannut Jaakolan ystäviä, entisiä naapureita ja muita ihmisiä, joilla on ollut kontakti taiteilijaan.

– Olen kuunnellut lukuisia mahtavia tarinoita, jotka ovat tuoneet paljon sisältöä siihen, minkälaisen kuvan olen rakentanut Alposta. Niiden mausteiden myötä taiteilijasta on tullut itselleni ikään kuin kaveri. Mitä enemmän olen taiteen ja tarinoiden kautta tutustunut Alpoon, sitä hurmaavampana tyyppinä hänet koen. Olisipa ollut ihana tavata hänet.

Kun Haanpää osti itselleen kodin Mellilästä, se oli puhdas sattuma.

– Olen miettinyt, mistä sen paikan vetovoima syntyi. Ja siinä lähellähän oli Alpon kesämökki.

Alpo Jaakolan 80-luvun taidetta -näyttelyn avajaisia vietetään Taidetalossa (Rantatie 2, Loimaa) ma 1.4. klo 18 alkaen. Näyttely on avoinna yleisölle 2.4.–29.8 ti ja to klo 13–18. Heinäkuun ajan näyttely on suljettu.