JUTUT Forssa

Lypsyjakkarallakin voi tehdä töitä, jos se tuntuu mielekkäältä – Forssassa seminaari työhyvinvoinnista

Työhyvinvointia ei takaa lypsyjakkaraa ergonomisempi tuoli eikä siedettävä pomo. Hyvinvointia edistää esimerkiksi se, että yhteisössä keskustellaan ja osapuolet kokevat tekevänsä työtä, jolla on merkitystä.
Kehittämispäällikkö Kirsi Sippola (vas.), toimitusjohtaja Juha Lundgren ja yhteisömanageri Heidi Loukiainen löysivät työhyvinvointia Hamkin säkkituoleista.
Kehittämispäällikkö Kirsi Sippola (vas.), toimitusjohtaja Juha Lundström ja yhteisömanageri Heidi Loukiainen löysivät työhyvinvointia Hamkin säkkituoleista.

Hämeen ammattikorkeakoulun vuodenvaihteessa päättyvään Innostu työssä -hankkeeseen on osallistunut viisitoista kantahämäläistä yritystä. Hankkeen tavoitteina on ollut mm. henkilöstön työhyvinvoinnin sekä työyhteisön vuorovaikutuksellisuuden ja keskinäisen luottamuksen kehittäminen.

– Yritysten kanssa on pohdittu, esimerkiksi sitä, mitkä asiat työyhteisössä ovat hyvin ja mitkä puolestaan vaativat kehittämistä. Hankkeen puitteissa on haastateltu niin työntekijöitä kuin yritysten johtajiakin, Hamkin kehittämispäällikkö Kirsi Sippola kertoo.

Sitoutumista

Yksi hankkeeseen osallistuvista yrityksistä on forssalainen Arctic Milk oy.

– Lähteminen hankkeeseen ei ole ollut hullumpi ajatus. Henkilöstöön liittyvien asioiden pohdinnassa on kuitenkin tarvetta asiantuntija-avulle. Omat haasteensa työhyvinvoinnille tuo sekin, että meillä työntekijät edustavat seitsemää eri kansalaisuutta, Arctic Milkin toimitusjohtaja Juha Lundström kertoo.

Työhyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen ei Lundströmin mukaan ole koskaan ollut helppoa.

– Tietynlainen sitoutuminen työhön ja työpaikkaan voi olla vaikeaa, ellei työntekijä tiedä, mitä häneltä halutaan. Innostus työhön lähtee siitä, että perusasiat ovat hyvin, mutta vaatii se muutakin. Usein kuitenkin hoidetaan kiireelliset asiat ja joihinkin asioihin kuten työyhteisön toiveiden ja tarpeiden kuuntelemiseen ei ole aikaa. Vaikka nämä jutut itsekin tiedostaisi, on aina hyvä saada ulkopuolista näkemystä.

Kirsi Sippola toteaa, että monessa työpaikassa ryhmäytyminen on huonoa tai sitä ei ole ollenkaan.

– Osin tämä johtuu siitä, että työtä tehdään paljon verkossa, Sippola pohtii.

Oman työyhteisön lisäksi tärkeitä ovat sidosryhmät. Siksi esimerkiksi Forza-yrityskiihdyttämön kaltaiset yhteisöt ovat nousussa.

– Kun yritykset toimivat samoissa tiloissa, verkostoitumaan pääsee helposti vaikkapa kahvipöydässä. Forzan sijainti Hamkin tiloissa Kehräämöllä on loistava siksikin, että opiskelijat ja yrittäjät pääsevät luontevasti juttuihin keskenään, Forzan yhteisömanageri Heidi Loukiainen sanoo.

Lundström toteaa, että ilman yhteistyötä on nykyisin hankala pärjätä.

– Omin voimin sinne Euroopan markkinoille ei pääse, Lundström sanoo.

Mielekkyyttä

Kirsi Sippola, Heidi Loukiainen ja Juha Lundström arvioivat, että yhä edelleen vedetään yhtäläisyysmerkki työhyvinvoinnin ja työergonomian väliin.

– Ergonomia on tärkeä asia, mutta se on vain yksi osa hyvinvointia. Yrittäjien työhyvinvoinnin kannalta pidän erittäin tärkeänä, että voi auttaa toisia yrittäjiä ja ehkä löytää siinä samalla itselleenkin jotakin uutta. Näen siinä runsaasti potentiaalia, kun työ alkaa vetää imuunsa, Loukiainen sanoo.

Sippola näkee työhyvinvoinnin rakentuvan monista asioista.

– Siitä, että saa tehdä mielekästä työtä ja kokee tekevänsä jotakin merkityksellistä. Olennainen osa hyvinvointia ovat hyvät työkaverit ja se, että toiminnastaan saa rakentavaa palautetta. Innostu työssä -hankkeessa esimerkiksi pääsee auttamaan alueen yrityksiä, Sippola toteaa.

Lundström katsoo, että kyllä lypsyjakkarallakin voi tehdä työtä, kunhan se on kivaa.

– Yrittäjänkin työhyvinvointi lähtee paitsi siitä, että yrittäjä pystyy tarjoamaan jokaiselle työntekijälleen toimeentulon, myös siitä, että se työporukka pärjäisi ja kehittyisi, Lundström sanoo.

Lundström muistuttaa, ettei työhyvinvointi kaikilta osin ole kuitenkaan työnantajan vastuulla.

– Hyvinvointia lisää esimerkiksi se, että työntekijä on kiinnostunut oman osaamisensa kehittämisestä.

Lundström arvioi, että ennen kaverista huolehtiminen on ollut vahvempaa.

– Nykyisin on ehkä paikoin vaikeampi taipua yhteisiin sääntöihin ja huomioida ja sietää työkaveria. Nämä seikat madaltavat sitoutumista työpaikkaan. Ihminen voi myös olla innostunut tekemään asioita, mutta työhyvinvointia heikentää se, jos tekemisen päämäärä ei ole selvillä. Jokaisella, joka tulee töihin, on myös toiveita työn suhteen, ja niiden toiveiden huomioimiseen pitää panostaa, sillä työhyvinvointi on suoraan yhteydessä yrityksen tulokseen.

Arctic Milkillä on tänä vuonna ollut alihankintavalmistusta, tilauskantaa tuli paljon ja tarvittiin lisää työntekijöitä.

– Se on tietenkin hyvä asia, mutta siinä juokset helposti seinään resursseinesi.

Lundström näkeekin osaamisresurssien jakamisen pienten ja keskisuurten yritysten ongelmana.

– Osaajia ei voi pitää reservissä. Olennaista on, että esimies osaa katsoa paitsi sivulle, myös eteenpäin.

Työhyvinvoinnin seminaari Hämeen ammattikoulun Forssan kampuksella torstaina 28. marraskuuta klo 13–16. Ohjelmassa on mm. puheenvuoroja mielekkäästä työstä ja oppimisesta.

 

Juttua korjattu 19.11. klo 20.49. Arctic Milkin toimitusjohtajan nimi on Juha Lundström, ei Juha Lundgren, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.