Hanne Vainikka valmistuu agrologiksi tänä keväänä. – Agrologiopintoihin voi hakea, vaikka ei olisi minkäänlaista kokemusta ennestään maataloudesta, hän muistuttaa.
JUTUT Tammela

Maaseutuelinkeinojen taitajaksi Mustialassa – Sukulaisten maatila innosti Hannen opiskelemaan

Hanne Vainikka löysi opiskelumotivaationsa Mustialan agrologiopinnoista.

Lukion jälkeen salolainen Hanne Vainikka ajoi isänsä yrityksessä haketta. Paine jatko-opintojen suorittamiseen oli sukulaisten taholta kova, mutta mikään ala ei tuntunut motivoivan häntä tarpeeksi.

Vasta hakkeen ajon estävä selkävamma pakotti nuoren naisen pohtimaan, mitä hän tulevaisuudessa todella haluaa tehdä.

– Pohdin, mikä hetki tai paikka minut on tehnyt onnelliseksi. Ajatukset liitivät sukulaisten maatilalle, jossa olin päässyt ruokkimaan kanoja ja hoitamaan lehmiä. Se hetki vahvisti tulevaisuuden askelmerkit, Hämeen ammattikorkeakoulussa neljättä vuotta agrologiksi opiskeleva, 32-vuotias Vainikka muistelee.

Valittu tie johti ensin Loimaan entiseen Maamieskouluun ja sen jälkeen Mustialaan korkeakouluopintojen pariin. Aloittaessaan opinnot Tammelassa Vainikka tiesi heti tulleensa oikeaan paikkaan.

– Maatalous vaatii monialaista osaamista, ja se näkyy opintojemme rakenteessa. Jokaisen maanviljelijän tulee ymmärtää hiukan koneista, eläimistä ja rakennusten korjaamisesta. Toisaalta pitää olla myös taitava paperinpyörittäjä. Agrologi ei voi olla hyvä vain yhdessä asiassa, vaan kokonaisuus on oltava hyppysissä, Vainikka kuvailee opintojaan.

Opintojen laaja kirjo

Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella voi opiskella maaseutualan alemman korkeakoulututkinnon maatalouselinkeinojen tai hevostalouden koulutuksissa. Viime vuosina kiinnostus maatalousalaa kohtaan on pitänyt pintansa. Tällä hetkellä Mustialassa opiskelee noin 400 opiskelijaa.

– Maatalouselinkeinojen koulutusohjelmassa meillä on täytettävänä 80 opiskelijapaikkaa. Yhteishaussa meille hakee noin 140 hakijaa. Useimmalle kouluun valituista Mustiala on ensimmäinen hakutoive. Se näkyy opiskelumotivaatiossa positiivisesti, maaseutuelinkeinojen koulutuspäällikkö Jukka Korhonen sanoo.

AMK-opintojen lisäksi maaseutualan oppilaitoksen koulutustarjontaan kuuluvat toisen asteen maatalousalan perustutkinto sekä mehiläistarhauksen ammattitutkinto. Korhosen mukaan oppilaitoksen tulevaisuuden kehitystehtävä on panostaa avoimien AMK-opintojen markkinointiin.

– Käytännössä kaikki korkeakouluopintojemme kurssit ovat avoimia kenelle tahansa kiinnostuneelle. Yksittäiset kurssit ovat hyvä keino oman osaamisen kehittämiseen ja elinikäisen oppimisen ylläpitämiseen, hän kannustaa.

Perinteikästä opiskelija-arkea

Vainikan mielestä maatalousalan opintojen parasta antia on verkostoitumisen mahdollisuus. Elämä Mustialan kampuksella on melko yhteisöllistä. Opiskelija-arkea värittävät opiskelijoiden itsensä järjestämät juhlat ja vapaa-ajan aktiviteetit, kuten liikunta. Jokaisella opiskelijalla on myös navettavuorot. Koulun 1800-luvun puoliväliin ulottuvat juuret näkyvät myös opiskelijakulttuurissa.

– Joka kuukausi järjestämme iltamat, joiden ohjelmaan kuuluvat näytelmät, tanssi sekä puheet. Vaikka kyseessä ovatkin juhlat, niissä opitaan tärkeitä taitoja, kuten organisointia, perinteistä tanssitaitoa sekä retoriikan alkeita, Vainikka perustelee.

Opintojensa jälkeen yli puolet Mustialasta valmistuvista agrologeista ryhtyy yrittäjiksi. Monia heistä odottaa kotona kotitilan sukupolvenvaihdos. Osa kurkottaa jatko-opintoihin Helsingin yliopiston maa- ja metsätalouden tiedekuntaan. Vainikka ei ole vielä päättänyt, mihin hänen matkansa jatkuu, kun todistus Mustialasta on hänen kourassaan.

– Perehdyttäessäni ensimmäisen vuoden opiskelijoita koulun käytännön töihin, nautin opettamisesta. Se voisi olla yksi tulevaisuuden polku. Toisaalta olisi hienoa luoda jotakin omaa, jossa näkee kättensä jäljet, tuleva agrologi summaa.