JUTUT Loimaa

Mellilän pappilasta siirrettiin riihi Sarka-museolle – Uusi savukiuas valmistui luonnonkivestä

Mellilän pappilan riihen siirtoprojekti Sarka-museon pihamaalle on saatu päätökseen. Viimeisessä vaiheessa riiheen muurattiin savukiuas emeritusmuurari Timo Nylanderin ja perinnerakentamisesta kiinnostuneiden kurssilaisten voimin.
Loimaalainen emeritusmuurari Timo Nylander (ylärivissä toinen vas.) opetti savukiukaan rakentamista Ilmari Lyymälle, Jaakko Piilolalle, Toni Jaaralle, Riku Peltoselle, Mikko Lähdemäelle ja Kerkko Vihavalle. Sarka-museon amanuenssi Elsa Hietala seurasi päivittäin projektin etenemistä.
Loimaalainen emeritusmuurari Timo Nylander (ylärivissä toinen vas.) opetti savukiukaan rakentamista Ilmari Lyymälle, Jaakko Piilolalle, Toni Jaaralle, Riku Peltoselle, Mikko Lähdemäelle ja Kerkko Vihavalle. Sarka-museon amanuenssi Elsa Hietala seurasi päivittäin projektin etenemistä.

Mellilän pappilan vanha riihi siirrettiin Suomen maatalousmuseon piha-alueelle kesällä. Arviolta ainakin 150-vuotiaan riihen purkaminen ja kokoamistyö on tehty pääosin talkoolaisten voimin. Sarka-museolle riihen lahjoitti Loimaa-Seura.

– Tyypiltään tämä on ns. luuvariihi, jossa on rivissä kiuashuone, riihi, puimahuone eli luuva ja olkilato, museon amanuenssi Elsa Hietala kertoo.

Luuvariihen idea on se, että savukiukaan lämpö ja savu käsittelevät viereisessä tilassa lyhteillä orsilla olevat viljat.

– Suomen oloissa kuivatus on aina välttämätöntä. Savu puolestaan tappaa viljassa olevat tuholaiset ja kasvitaudit, mutta myös edesauttaa viljan säilyvyyttä.

Käsityön viehätys

Elokuun viimeisellä viikolla riiheen muurattiin emeritusmuurari Timo Nylanderin opastuksella vanhan mallin mukaan luonnonkivestä kiuas ja järjestettiin samalla kurssi savukiukaan muurauksesta.

– Isäni oli muurari, ja vaikka olin nuorena hänen mukanaan töissä, en kuitenkaan ajatellut siitä itselleni uraa. Toisin kävi – ja myös omalle pojalleni, joka opiskeli insinööriksi, mutta ryhtyi muurariksi, Nylander kertoo.

Aluksi Nylander toimi seinämuurarina.

– Se homma kyllästytti nopeasti. Vaihdoin luovaan työhön ja nykyään teen enimmäkseen kaakeliuuneja. Muurarin työssä viehättää käsityö ja haasteellisuus, hankala työ on kaikkein mielenkiintoisin.

Sarka-museon riihen savukiukaan rakentamisen Nylander katsoo suhteellisen yksinkertaiseksi hommaksi, jonka pystyy parissa tunnissa opettamaan muillekin.

– On silti omattava hyvä silmä, että näkee sen kiukaan hahmon ennalta.

Savukiuaskurssi kesti viisi päivää ja siihen oli omanlaisensa syyt.

– Korkeintaan 40 senttiä pystyi muuraamaan päivässä. Laastin on kovetuttavakin, ja se taas tapahtuu hitaasti, sillä kivi ei ime kosteutta laastista.

Savukiuas on verhoiltu luonnonkivillä.
Savukiuas on verhoiltu luonnonkivillä.

Perinteen vaalimista

Savukiukaan muurausta tuli opiskelemaan ihmisiä eri puolilta eteläistä Suomea. Viimeisenä kurssipäivänä muurariharjoittelijoita oli Tampereelta, Raaseporista ja Loimaalta.

– Tulin saadakseni oppia savusaunan kiukaan muuraamiseen, Ilmari Lyymä kertoo.

Jaakko Piilola puolestaan tekee perinnerakentamista työkseen ja lähti Sarkaan hakemaan lisäoppia. Toni Jaara harrastaa perinnerakentamista, mutta ei ole aiemmin muurannut.

– Haluan vaalia perinnetaitoja ja -tietoja elämässä vastapainona teknologian kehitykselle, toteaa Riku Peltonen.

Mikko Lähdemäki lähti hakemaan lisäoppia, ja Kerkko Vihavaa kiinnostavat kaikki vanhat taidot ja asiat.

Ohjelmaa riihelle

Elsa Hietala kertoo, että museon tavoitteena on lisätä riihirakennuksen saavutettavuutta.

– Riihen edustalla olevat koko rakennuksen pituiset leveät portaat voisivat toimia vaikkapa konserttipaikkana tai teatterinäyttämönä. Pienimuotoisia tapahtumia voisi pitää myös riihen eri tiloissa. Ajatuksena on sekin, että riihi voisi olla paikallisten yhteisöjenkin käytössä, ja olisi tietysti kiva sitä kiuastakin joskus lämmittää. Tämä riippuu kuitenkin siitä, mitä mieltä viranomaiset ovat.

Mellilän riihen siirto -hankkeeseen on saatu tukea Manner-Suomen maaseutuohjelmasta, rahoittajana on toiminut Leader Jokivarsikumppanit.