JUTUT Jokioinen

Mia Jurvala auttaa hevosia ja niiden ihmisiä ymmärtämään toisiaan: ”Omistaja ei välttämättä edes tiedä, minkälaista hevosen elämä on aiemmin ollut”

Mia Jurvala auttaa hevosia ja niiden ihmisiä ymmärtämään toisiaan. Jokioislainen hevoskouluttaja on kutsuttu pitämään hevosen maastakäsittelyklinikkaa ensi keväänä Tampereella järjestettäville Hevoset-messuille.

Jokioislainen hevoskouluttaja Mia Jurvala on kutsuttu Tampereen Hevoset-messuille pitämään hevosen maastakäsittelyklinikkaa.

– Messujen yksitoistavuotisessa historiassa klinikkani on ensimmäinen laatuaan. Tämä kutsu on minulle huikean iso juttu, Jurvala iloitsee.

Samalla Jurvala on onnellinen siitä, että kutsu tuli vasta nyt.

Työssään Mia Jurvala on tutustunut mm. lämminveriseen ratsuhevoseen Solo Hitiin.

– Aikaisemmin olisin ollut siellä ehkä vähän heppoisin eväin. Kyllä se tässäkin vaiheessa vähän jännittää jo etukäteen, kun ajattelen tapahtuman suuruusluokkaa. Viime vuonna messuilla oli kahden päivän aikana 18 000 kävijää.

Käytännössä messuesiintyminen tarkoittaa sitä, että Jurvala kouluttaa kahta hevosta yleisön edessä.

– Ainakin toinen niistä on itselleni entuudestaan tuttu hevonen, joka osaa jo vähän juttuja.

Ongelmien syyt selville

Hevosen maastakäsittely rantautui Suomeen kolmekymmentä vuotta sitten. Mia Jurvala on harjoittanut metodia kahdenkymmenen vuoden ajan.

– Tämän vuosituhannen alusta lähtien on saatu runsaasti uutta tutkimustietoa hevosen fysiikasta ja psyykestä. Sitä myöten myös tarjoamani koulutus on mennyt paljon eteenpäin, Jurvala kertoo.

Jurvala tunnetaan ratsastajapiireissä taidostaan käsitellä käytösongelmaisia hevosia. Siitä huolimatta, että ongelmahevosia ei ole olemassa.

– Hevonen saattaa purra, potkia, kieltäytyä menemästä traileriin ja käyttäytyä monella tavalla hankalasti. Taustalla voi olla esimerkiksi sairauksia, mutta yleensä kyse on muista asioista, lähinnä ihmisestä. Tavallista on mm. se, että hevosen ja ihmisen kehonviestinnässä on kommunikaatioeroja, joista puolestaan aiheutuu epäselvyyksiä.

Hevosen käyttäytymisongelmat juontavat usein esimerkiksi siitä, että keskeneräisellä hevosella teetetään liian vaikeita juttuja.

– Aiemmin korjasin ongelmia, mutta sittemmin olen lähtenyt selvittämään ongelmien syitä. Jokainen hevoskouluttaja muokkaa koulutuksen omannäköisekseen.

Hevonen tarjoaa tietoa

Alun pitäen Mia Jurvala päätyi ammattiinsa siksi, että omalle hevoselle piti saada apua.

– Vuonna 1997 jätin parturikampaajan työni ja siirryin kokonaan hevoskouluttajaksi. Tässä työssä olen niin suurten asioiden kanssa tekemisissä, sillä omistajalleen hevonen on aina äärimmäisen tärkeä, lähes omiin lapsiin verrattavissa oleva perheenjäsen. Monta kertaa asiat menevät ihon alle ja ollaan herkällä alueella, jolla useimmiten helpotuksen kyyneleitä vuodattaa niin hevosen omistaja kuin kouluttajakin, Jurvala kertoo.

Jurvala on onnellinen siitä, että tietoisuus on lisääntynyt ja ihmisillä on valmius ottaa asioita vastaan.

– Siinä on iso ero, opetetaanko eläintä tekemään jotakin vai opetetaanko eläintä tekemään jotakin, mitä eläin haluaa oppia tekemään. Hevoselta kouluttaja saakin yleensä enemmän informaatiota kuin siltä ihmiseltä.

Esimerkiksi koirankoulutukseen verrattuna hevosen kouluttaminen on haasteellisempaa – eikä kyse ole pelkästään eläimen kokoluokasta.

– Tavallisesti koiralla on elinaikanaan vain yksi omistaja. Hevosella omistaja saattaa vaihtua montakin kertaa, ja hevosta käsittelevät useat ihmiset. Omistaja ei välttämättä edes tiedä, minkälaista hevosen elämä on aiemmin ollut.

Jurvala uskoo, että jokainen omistaja haluaa hevoselleen vain parasta.

– Kun ongelmat ihmisen ja hevosen välillä ovat suuria, isoja muutoksia on helppo tehdä alkaen pienistä asioista. Sitä ei tarvitse erikseen vakuutella, sillä ihmiset näkevät itsekin, mitä tapahtuu.

Joskus tulee kuitenkin ristiriitatilanteita.

– Jos näen, ettei omistaja haluakaan muuttaa asioita, lähden kotiin. Ei se ole minulle henkilökohtainen loukkaus tai tappio. Usein kuitenkin nämä tilanteet menevät niin, että aikansa mietittyään se omistaja tulee toisiin ajatuksiin ja ottaa uudelleen yhteyttä.

Oma rodeohärkä

Mia Jurvalan hevoset asuivat aiemmin Kuuman kartanon tallissa.

– Ongelmaksi koitui kuitenkin se, että siellä ei ollut ulkokenttää, ja maneesi oli pieni ja matala. Sitten Rengosta tarjottiin hevosille paikkaa. Siellä on hyvät kentät ja täyspitkä maneesi, Jurvala kertoo.

Tallissa on parikymmentä hevosta, joista kolme – tai oikeastaan neljä – on Jurvalan omia. Laumaan kuuluvat emäntänsä kanssa messuilla kiertävä poni, juuri varsonut hevonen ja connemaraponi.

– Connemara ei ihan vielä ole luottoratsu, vaan pikemminkin rodeohärkä, joka pyörii oman akselinsa ympäri niin kauan, että pääsee selässään istuvasta ihmisestä eroon. Oikeastaan minun piti hankkia osaava kouluhevonen eikä hankalaa ponia, mutta suunnitelma ei ihan toteutunut, Jurvala nauraa.

Sitä kouluhevosta Jurvala ei kaavaillut kilpailutarkoitukseen.

– Kilpaileminen ei vain puhuttele minua. Ratsastan pelkästään oman itseni kouluttamisen vuoksi, silloin asioita on helpompi ymmärtää. Toki nautin kisareissuilla, kun joku valmennettavistani onnistuu. Se on paljon isompi juttu kuin jos itse kilpailisin ja pärjäisin.

Hevoset-messut Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 6.-7.4. 2019.