JUTUT Loimaa

Mielenterveysongelmista kärsivät ovat usein olleet koulukiusattuja

Mielenterveyden horjumisen syyt ovat moninaisia, mutta valtaosa sairastuneista on ollut koulukiusattu. Sairaanhoitaja Annika Mattila näkeekin koulukiusaamisen asiana, joka pitäisi jollakin konstilla saada maailmasta loppumaan.
Sairaanhoitaja, toimitusjohtaja Annika Mattila toteaa jokaisen asiakkaan olevan oman elämänsä sankari.
Sairaanhoitaja, toimitusjohtaja Annika Mattila toteaa jokaisen asiakkaan olevan oman elämänsä sankari.

Annika Mattila perusti yhdessä Seppo Taatilan kanssa Loimaalle Palveluyhteisö Entitaksen kymmenen vuotta sitten.

– Olin Aspassa töissä kahdeksan vuoden ajan ja koin puutteena sen, että täällä ei ollut ympärivuorokautista mielenterveyskuntoutujien palveluyksikköä. Näitä perustetaan nyt enenevissä määrin samalla, kun psykiatrisia sairaalaosastoja lakkautetaan, Mattila kertoo.

Mattila pohtii, että erilaisten, tukea tarvitsevien ihmisryhmien asioita on vuosien mittaan viety eteenpäin.

– Mielenterveyskuntoutujat on varmaankin huomioitu viimeisinä. He ovat sellaisia maanhiljaisia, ujoja ja arkoja. Ehkä ongelmia on myös vähätelty, ja heitä kohtaan on ollut ennakkoluuloja ja pelkoja.

Ihmissuhteet katkeavat

Maanhiljaisuudesta kertoo sekin, että lopulta kukaan ei halua tai uskalla kertoa toimittajalle itsestään. Annika Mattila puhuu heidän puolestaan.

– Yksi asiakas oli ennen tänne tuloaan kaksikymmentä vuotta sairaalassa, mutta eihän nykyisin enää ketään niin kauan sairaalahoidossa pidetä. Hän on ollut haastava hoidettava, mutta yhteisössä kunto on kohentunut, Mattila kertoo.

Useilla asiakkailla koulu on jäänyt kesken sairastumisen vuoksi.

– Muutama asiakkaistamme on käynyt koulunsa loppuun. Yksi heistä oli luokkansa paras ja tekee nyt töitä asiakaspalvelualalla.

Jotkut asiakkaista ovat niin sairaita, etteivät tule koskaan pärjäämään elämässä ilman tukea.

– Tavoite onkin tarjota heille tukea ja turvaa arkeen.

Mattila toteaa, ettei mielenterveyskuntoutuja ole mikään stereotyyppinen hahmo, vaan taustat ja sairaudet ovat monenlaisia eikä sairastumisen syitä läheskään aina voi tietää.

– Mielenterveyskuntoutuja on laaja käsite. Skitsofrenia voi olla esimerkiksi sukurasite, mutta välttämättä ei tiedetä, mikä sen laukaisee. Masennus puolestaan voi johtua aivokemiastakin. Monesti sairauden taustalla on jotakin turvattomuutta lapsuudessa. Meidän asiakkaitamme yhdistävä tekijä on se, että 99,9 prosenttia heistä on ollut koulukiusattuja.

Sairastumisen myötä ihmissuhteet usein katkeavat.

– Suurin osa meidänkin asiakkaistamme on hyvin yksinäisiä ihmisiä, joillakin ei ole elämässään ketään. Mielenterveysongelma on edelleen tabu, vaikka muutosta onkin tapahtunut. Kun olemme tehneet verkostokarttaa, johon asiakas on saanut merkitä ystäviään ja sukulaisiaan, on ollut kauhean surullista nähdä, että jonkun kartassa on vain yksi ihminen ja se ihminen on meidän työntekijämme.

Arjen tukemista

Palveluyhteisö Entitaksen käytössä on kerrostalo, jossa on palveluasumisasuntoja ja yhteiset tilat. Lähitukiasuntoja on viereisissä taloissa. Palveluasujia saa aluehallintoviraston luvalla olla korkeintaan kaksitoista. Kaikkiaan yhteisöllä on kuusikymmentä asiakasta kotikäyntiasiakkaat mukaan lukien.

– Asiakkaaksi emme ota huumeongelmaisia emmekä myöskään liikuntarajoitteisia, sillä meillä ei ole invamitoituksia. Lisäksi talo on päihteetön. Asiakkaat tulevat kunnan maksusitoumuksella ja heitä on loimaalaisten lisäksi mm. Marttilasta, Humppilasta, Aurasta ja Pöytyältä, Annika Mattila kertoo.

Mielenterveyskuntoutujien parissa työskentelemisen haasteeksi Mattila mainitsee mm. sen, että usein ihmiset eivät jaksa kiinnostua mistään.

– Järjestämme monipuolista tekemistä, ja meillä toimii useita erilaisia kerhoja liikunnasta ja taiteesta musiikkiin ja luontoryhmiin sekä miesten ja naisten ryhmiin. Ennen muuta kyse on kuitenkin arjen tukemisesta.

Käytännössä arjen tukeminen tarkoittaa tavallisia elämän asioita syömisestä ja kaupassa käymisestä pyykinpesuun ja suihkussa käymiseen.

– Olennaista on asiakkaan rohkaistuminen. Nämä ovat aikuisia ihmisiä, joista kaikilla on paljon osaamista ja tietoa ja koulutustakin. Monella on myös perhe ja lapsenlapsiakin.

Loimaan Mattila toteaa ihanteelliseksi sijaintipaikaksi.

– Pienen paikkakunnan etu on se, että yhteistyö toimii mutkattomasti kuntien, terveydenhuollon ja eri viranomaisten kanssa.