JUTUT

Mielenterveysseura saa Forssan raviliigalta rahalahjoituksen

Forssan Seudun Mielenterveysseura ry toimii pääosin Veikkauksen kautta saatavan avustuksen turvin.

– Veikkaukselta saatavat varat on sidottu budjettiin, joten kovin paljon emme pysty sooloilemaan varojen käytössä talousarviovuoden aikana. Siksi Raviliigalta saatava hyväntekeväisyyspotti on enemmän kuin tervetullut, vapaaehtois- ja tukihenkilötyön koordinaattori Ilari Kokko kiittelee.

Kokko kertoo mielenterveysseuran halunneen jo pitkään kehittää nuorten toimintaa. Lisäksi pitkästä aikaa on alkamassa kehitysvammaisille suunnatun Tsemppi-klubin toiminta.

– Raviliigalta tulevia varoja on tarkoitus käyttää toimintaan, jota emme muuten voisi toteuttaa. Ajatuksena on, että voisimme järjestää kehitysvammaisten ja nuorten ryhmille esimerkiksi retkiä, konsertteja tai erilaisia toimintapäiviä.

Päättyneen Raviliiga 2014 Forssan varoista ohjautuu hyväntekeväisyyteen peräti 15 600 euroa. Mielenterveysseuran ohella varoja jaetaan Pilvenmäen Ravinuorten toimintaan. Potin jakautumisesta toimijoiden kesken liiga kertoo Pilvenmäen pääsiäisraveissa huhtikuun 2. päivänä.

Kynnys matalammaksi

Ilari Kokko kertoo mielenterveysseurassa pohditun paljon sitä, miten kehitysvammaisten nuorten kynnys lähteä harrastustoimintaan saataisiin matalammaksi.

– Usein erilaisuuden kokemus estää osallistumasta. Sama tosin pätee nuoriin yleensäkin, Kokko pohtii.

Kokonaistilastojen valossa nuorilla ei Kokon mukaan mene huonosti.

– Silti esimerkiksi koulunkäynnin keskeytyminen ja koulukiusaaminen aiheuttavat syrjäytymistä. Toisella puolella ovat eläkeläiset, jotka toteavat, ettei apua ole ennenkään tarvittu. Eri ikäryhmiin kuuluvilla ihmisillä on erilainen itsekseen pärjäämisen malli, mutta pidän positiivisena sitä, että varsinkin nuoret uskaltavat pyytää apua.

Syrjäytyneillä nuorilla sosiaalinen verkko on helposti heikko.

– Samanikäisiä kavereita ei ole tai pahimmassa tapauksessa kavereita ei ole ollenkaan. Tukisuhteen muodossa voi kuitenkin lähteä yhdessä tekemään pieniä, mutta merkityksellisiä asioita. Tukihenkilön kanssa voi mennä vaikkapa leffaan tai uimaan tai minne tahansa, mihin ilman tsemppaajaa ei tule lähdettyä.

Mielenterveysseurassa on noin viisikymmentä tukihenkilöä, joista osa toimii myös ryhmänohjauksessa.

– Kaipaisimme tukihenkilöiksi nyt erityisesti miehiä.

Suurin osa naisia

Forssan Seudun Mielenterveysseuran ryhmissä 75 prosenttia on naisia. Tukihenkilöiden osalta prosenttiluku on samansuuntainen. Viime vuonna seuran tukihenkilöt tekivät kaikkiaan 3500 tuntia vapaaehtoistyötä.

– Tukihenkilöistä on kuitenkin aina pulaa, Ilari Kokko toteaa.

Tukihenkilöksi otetaan haastattelujen pohjalta, ja koulutus on kolmen kuukauden paketti.

– Koulutusta on kerran viikossa kolmen tunnin ajan. Tukihenkilöksi pääsemisen edellytyksiä ovat vähintään 18 vuoden ikä ja aito kiinnostus auttamiseen. Akuuttia kriisiä tukihenkilöksi haluavalla ei voi olla, sillä tehtävässä uidaan välillä niin syvissä vesissä, että oma trauma saattaa tulla pintaan.

Kokko muistuttaa, että vapaaehtoisena voi toimia ilman tukihenkilökoulutustakin.

– Se tarkoittaa vaikkapa avustamista erilaisissa tilaisuuksissa tai ryhmien järjestämisessä.

Uusia ihmissuhteita

Forssan Seudun Mielenterveysseuran viime vuonna keräämän palautteen mukaan asiakkaista 88 prosenttia oli saanut seuran toiminnasta uusia ihmiskontakteja.

– Useimmat asiakkaista kertoivat myös löytäneensä jonkin syyn lähteä liikkeelle sekä muutakin ajateltavaa kuin kerran viikossa tehtävä kauppareissu. Lisäksi moni on löytänyt maksuttomia harrastusmahdollisuuksia. Puolet ihmisistä on lähtenyt toimintaan siten, että joku hänen tutuistaan on jo aiemmin käynyt ryhmissämme, Ilari Kokko kertoo.