Forssan Seudun Muisti ry:n puheenjohtaja Kirsi Uusimäki vinkkaa, että myös päättäjien kannattaa osallistua yhdistyksen 20-vuotisjuhlaan.
JUTUT Forssa

Muistiyhdistyksen puheenjohtaja: ”Lakiehdotus sisältää monia hyviä asioita mutta myös pelottavia”

Ehdotus uudesta asiakas- ja potilaslaista sekä lastensuojelun muutoksista on lausunnolla 7.9. saakka. Tavoitteena on, että eduskunta voi päättää kaikista itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyvistä laeista tällä hallituskaudella.

Esimerkiksi Muistiliitto on pyytänyt paikallisyhdistyksiä ottamaan kantaa lakiehdotukseen.

– Ehdotus sisältää monia hyviä asioita, mutta myös pelottavia. Lailla ei pitäisi turvata rajoitustoimenpiteitä, vaan tulisi mennä hyvä hoito edellä, Forssan Seudun Muisti ry:n puheenjohtaja Kirsi Uusimäki toteaa.

Uusimäki huomauttaa, että Muistiliitonkaan mielestä rajoitustoimenpiteet eivät ole ensisijaisia.

– Rajoitukset ovat niin kemiallisia kuin fyysisiäkin. Saatetaan turvautua rauhoittavien lääkkeiden antamiseen tai sitomiseen erilaisiin tuoleihin tai pakkopaitaa muistuttaviin haalareihin. Näistä pitäisi kokonaan päästä eroon.

Avopalvelussa rajoitustoimenpiteet ovat laajalti sallittuja.

– Muistisairaisiin kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden kynnys on matalampi kuin mielenterveyspuolella. Yhdenvertaisuusperiaate ei tässä toteudu.

Uusimäki toteaa, että muistisairas voi ilmaista itseään käyttäytymällä väkivaltaisesti.

– Jos ihminen on ollut vaikkapa teitittelyyn tottunut arvostettu yritysjohtaja, hän saattaa muistisairaana hermostua kovastikin, jos hoitaja sanoo, että mennäänpä, Pena, nyt suihkuun. Muistisairas elää siinä maailmassa, mihin hän on tottunut ja puolustaa itseään. Ihminen voi ilmaista myös kipua aggressiivisuudella.

Väkivaltaa ei silti Uusimäen mielestä kannata vähätellä, mutta liikkeelle pitäisi lähteä hoitotoimenpiteistä.

– Se on ammattitaitoa, ja hyvällä hoidolla saadaan siinä sivussa hoitajakin suojattua. Muistiliitto onkin esittänyt, että sotekoulutuksiin lisättäisiin opetusta itsemääräämisoikeudesta.

Asiakas pitää tuntea

Kirsi Uusimäki sanoo, että muistisairaan hoidossa iso merkitys on sillä, että hoitaja on tuttu ja turvallinen.

– Ja että hoitajalla on aikaa. Hoputtamalla ei saada kauheasti hyvää aikaiseksi. Pitää tuntea asiakas ja hänen elämänhistoriansa, jotta hänet voi kohdata oikein. Helposti kuitenkin mielletään, että siihen kaikkeen kuluu liikaa aikaa ja rahaa. Eihän se niin ole verrattuna esimerkiksi tilanteeseen, missä tarvitaan kolme hoitajaa viemään muistisairas väkisin suihkuun, Uusimäki toteaa.

Uusimäki perää oikeanlaista asennetta hoitamiseen.

– Pienellä hoitoporukalla ei päästä siihen, että ihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, vaikka se olisi edullisinta hoitoa. Jos hyvä olo muunnettaisiin euroiksi, siitä tulisi iso summa, ja se hyvä olo tulee kotona asumisesta. Tehostetun palveluasumisen paikkoja toki tarvitaan lisää, sillä monelle tulee jossakin kohdassa vastaan se, että kotona ei enää pärjää.

Omaisilla on niin ikään oma roolinsa.

– Omaiset ovat voimavara, sillä he tietävät ja tuntevat muistisairaan taustat ja elämänvaiheet. Siksi yhteistyö heidän kanssaan on aina perusteltua.

Muistisairaudet lisääntyvät, kun ihmiset elävät yhä pitempään.

– Ikä on kuitenkin se suuri riski. Yli 85-vuotiailla muistisairaus on huomattavasti yleisempi kuin nuoremmilla.

Muistiyhdistysten jäsenmäärä ei kuitenkaan ole noussut samassa suhteessa kuin sairastuneiden määrä.

– On tavallista, että koetaan häpeää, mikä on aivan käsittämätöntä. Kyse on täysin elimellisestä sairaudesta, mutta jotenkin sitä ei vain pidetä hyväksyttävänä.

Muistisairauksien vaikutus ihmiseen on yksilöllistä, kokonaisuus vaikuttaa ja käsittelemättömät asiat. Ja juuri ne nousevat sairaudessa pintaan.

– Tietoa kaivataan, ja luennoilla onkin hyvin porukkaa, opiskelijoita, hoitohenkilökuntaa, sairastuneita ja omaisia. Vertaistukiryhmiä on yritetty, mutta omaiset eivät vain jaksa.

Aivoterveydestä huolehdittava

Muistiliitto ja yhdistykset tekevät vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan.

– Ikäihmisten palvelut on hoidettava hyvin, ja jokaisella paikkakunnalla pitäisi olla geriatrian asiantuntija. Edullisimmaksi tulee, kun sairaus on diagnosoitu ja hoidettu hyvin. Hyvällä hoidolla ja oikealla lääkityksellä sairauden eteneminen voi pysähtyä, ja kuntoutuskin kannattaa, Kirsi Uusimäki sanoo.

Muistisairauksia on monenlaisia ja osa niistä on sekamuotoisia.

– Suomessa on 193 000 muistisairasta, joista 7000 on alle 65-vuotiaita. Vuosittain tehdään 15 000 diagnoosia, ja se diagnoosi on aina tietynlainen shokki, mutta joillekin myös helpotus. Diagnoosista huolimatta arki ei yhtäkkiä muutu, vaan aurinko nousee huomennakin.

Uusimäki toteaa, että nuorempia saattaa sairastuttaa päihteiden käyttö.

– Muistisairaus kulkee vähän suvuittain, mutta enemmän vaikuttavat silti elämäntavat. Aivoterveydestä huolehtiminen ehkäisee sairauden syntymistä paljolti. Olennaista on hyvä, monipuolinen ravinto, liikunta, mielialasta huolehtiminen, sosiaalisuus ja nukkuminen sekä uudet haasteet kuten vaikkapa opiskelu, Uusimäki kertoo.

Forssan Seudun Muisti ry:n 20-vuotisjuhlissa juhlapuheen pitää europarlamentaarikko, äitinsä omaishoitaja Sirpa Pietikäinen ja näyttelijä-ohjaaja Kati Outinen esittää muistisairaudesta kertovan monologinsa Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Musiikkipuolesta vastaavat Ani Järvinen-Vesala ja Erkki Liikanen. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Forssan Seudun Muisti ry viettää 20-vuotisjuhlaansa 23.9. klo 14 alkaen Forssan Työväentalon musiikkisalissa, Kauppakatu 17.