JUTUT

Napakymppi on monen asian summa

Tikanheitto on yksi perinteisimmistä ajanviettopuuhista kesämökeillä, mutta myös piirikunnallisella, kansallisella ja SM-tasolla harrastettava urheilulaji.

– Tikkaurheilu pitää yhä pintansa. Viime vuonna myönnettiin 478 kilpailulisenssiä, Suomen Tikkaurheiluliiton sihteeri Pekka Niinikoski mainitsee.

Niinikoski syventyi lajiin vuonna 2007, kun hän näki lehti-ilmoituksen Metsämaan Urheilijoiden toiminnasta. Niinikoski asui tuolloin vielä Alastarolla.

– Tikkaa olen tietysti heittänyt pienen ikäni, mutta aiemmin harrastemaisemmin. Katselin touhua vuoden verran, kunnes siirryin Metsämaan Urheilijoiden tikkajaoston johtoon.

Vuonna 2014 Niinikoski oli mukana perustamassa Forssan Seudun Tikka ry:tä, ja jättäytyi pelkästään tämän seuran riveihin vuonna 2015.

– Laji on koukuttava. Se on varmasti se kilpailuvietti, mitä pitää tyydyttää, sillä jokaisessa meissä se jossain muodossa piilee. On tämä toki kisailua itsensäkin kanssa, kun paremmaksi treenaa.

Toistoa toiston perään

Lajin säännöt ovat helposti omaksuttavat, mutta nappiin mennyt heittosuoritus vaatii omat niksinsä.

– Heittotyylejä on yhtä paljon kuin harrastajia – ei ole kahta samanlaista, Niinikoski tuumaa.

– Jokainen kehittää oman tyylinsä, eikä ole oikeaa tai väärää. Ainoastaan aloittelijoilta on syytä karsia karkeat virheet pois heittoasennosta, etteivät ne jää tavaksi.

Menestyminen lajissa vaatii hyvän koordinaatiokyvyn lisäksi rautaisia hermoja.

– Kilpaillessa kaikki muu on syytä sulkea ulkopuolelle, sillä harhailevat ajatukset vaikuttavat heittosuoritukseen. Jännityksenkään ei saa antaa kostautua, vaan sitä pitää minimoida. Kokemuksella myös kilpailujännityksen kanssa voi oppia sinuiksi.

Maan kovimmat tikkaurheilijat harjoittelevat päivittäin, myös kotonaan. A-sarjaan pyrkiessään Niinikoskikin heitti tikkaa päivittään.

– Toistoa toiston perään, ei auta kadottaa tuntumaa. Meillä on seuran harjoitukset kahdesti viikossa, ja lisäksi heitän myös sisällä kotona.

Tällä hetkellä Niinikosken harrastaminen on väliaikaisesti jäissä.

– Olen toipumislomalla, sillä minulta leikattiin viime marraskuussa oikean käden olkapää. Treenaamista en ole vielä aloittanut, mutta sen koittaessa, on se vähän sama asia kuin aloittaisi tikanheiton uudelleen.

Tikkakilpailuja järjestetään viikoittain jossakin, ellei omassa piirissä, niin mikään ei estä lähtemästä vieraaksi toisen piirin kisoihin.

Nuoret mukaan

Pekka Niinikoski toimii myös sihteerinä Suomen Tikkaurheiluliiton hallituksessa. Yhdistystoimintaan hänet houkutteli halu vaikuttaa. Niinikoski toimii myös liiton messuorganisaattorina, ja ensi kesänä hän esittelee liiton toimintaa muun muassa Heinämessuilla, Elomessuilla ja Riihimäen Erämessuilla.

– Tällä hetkellä isoin haaste on löytää nuoria mukaan lajin pariin. Meidän täytyy mennä nuorien luo, eikä olettaa, että he saapuisivat meidän luoksemme.

Forssan Seudun Tikka ry (FST) järjestää tikanheittoharjoituksia nuorisotila Kuutamolla joka toinen tiistai klo 18–19. Hiihtolomaviikolla FST ry järjestää samassa paikassa 3.3. tikanheiton teemapäivän.

– Oman seuramme harjoitus- ja kilpailupaikka on Forssan järjestöjentalo. Tikanheitto alkaa aina maanantaisin ja torstaisin klo 16.30, Niinikoski kertoo.