JUTUT Humppila

Pariskunta haluaa kohentaa romanien koulutustasoa – Tavoitteena hanke kaikille syrjäytymisvaarassa oleville

Seija Stenroth ja Gunnar Kivikorpi ovat hakeneet yhdistyksensä kautta Loimaalla toteutettavaa hanketta, joka on suunnattu kaikille syrjäytymisvaarassa oleville, myös pääväestön edustajille ja maahanmuuttajille.
Seija Stenroth ja Gunnar Kivikorpi sanovat sosiaalialan työllistävän romaneja hyvin.
Seija Stenroth ja Gunnar Kivikorpi sanovat sosiaalialan työllistävän romaneja hyvin.

Helsingissä asuessaan Seija Stenroth oli töissä työväenopistossa.

– Kiinnitin huomiota siihen, että romaneja ei kursseilla käynyt. Puhuin asiasta rehtorin kanssa, ja päädyimme hakemaan hanketta, jonka suunnitteluun sain vapaat kädet. Hankkeen toteuttamiseksi saatiin rahoitus Romaniväestön koulutusyksiköltä, Stenroth kertoo.

Kielikurssi Loimaalla

Sittemmin Humppilaan muuttanut Seija Stenroth toimii rahastonhoitajana Romanien tie koulutukseen ry:ssä, puheenjohtaja on Stenrothin puoliso Gunnar Kivikorpi. Yhdistys perustettiin vuonna 2006, jolloin Helsingin hanketta käynnistettiin.

– Nyt aktivoimme romaneja koulutuksen pariin tällä seudulla. Toteutamme yhdessä Loimaan työväenopiston kanssa romanikielen kurssin, joka alkaa 25. syyskuuta, Stenroth kertoo.

Stenroth pohtii, että oman kielen opiskeluun kynnys voi olla suhteellisen matala.

– Tavoitteena on, että romanit sitä myöten kiinnostuisivat opiston muistakin kursseista.

Romanikieltä osaa Stenrothin mukaan alle neljännes romaniväestöstä.

– Lähinnä sitä puhuu vanhempi väestö. Oma kieli unohtui vähitellen silloin, kun romanit vielä kiersivät paikasta toiseen ja hakivat yösijaa pääväestön kodeista. Yösijan saaminen yleensä edellytti sitä, että romanikieltä ei talossa puhuta. Sitä myöten lapset eivät enää kieltä oppineetkaan, Gunnar Kivikorpi kertoo.

Joissakin kouluissa romanikieltä voi nykyisin opiskella.

– Kielen opiskelussa on kyse kulttuurin vaalimisesta.

Opetushallitus myöntää valtionavustusta romanikielen opetukseen. Valtionavustustilaston mukaan kaikista 862 romanioppilaasta 174 sai romanikielen opetusta lukuvuonna 2010–2011. Romanikielen opetus on silti yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Työnsaanti on vaikeaa

Seija Stenroth ja Gunnar Kivikorpi ovat valmistelleet Varsinais-Suomen te-toimiston asiantuntijan Timo Hirviniemen kanssa Kohti parempaa tulevaisuutta -hanketta. Hankehakemus on toimitettu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlle ja päätöstä odotetaan joulukuussa.

– Hankkeen tavoitteena on saada romaneja nykyistä enemmän ja helpommin työelämään ja koulutukseen. Monelle nuorelle on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen jo itsestään selvää, mutta työnsaanti ei ole niin helppoa, Stenroth sanoo.

Kaiken kaikkiaan mahdollisessa hankkeessa on kyse syrjäytymisen estämisestä.

– Hanke ei ole suunnattu pelkästään romaneille, vaan kaikille syrjäytyneille ja syrjäytymisuhan alaisille ihmisille, jotka eivät ole löytäneet työtä tai koulutusta. Toiminnallisesti hanke sisältäisi mm. paljon erilaisia tietoiskuja ja työhakemuksen laatimista, ruoanvalmistusta ja yhdessäoloa, jotta ihmiset kokisivat kuuluvansa johonkin ryhmään ja saisivat vertaistukea.

Tärkeänä tavoitteena Loimaalla toteutettavassa hankkeessa on myös etsiä työharjoittelupaikkoja yhdessä te-toimiston kanssa.

– Työharjoittelupaikan löytäminen on vaikeaa valtaväestön romaneja kohtaan tuntemien ennakkoluulojen vuoksi. Monen nuoren opinnot tyssäävät siihen, että harjoittelupaikka jää saamatta.

Sosiaaliala on romanien keskuudessa suosittu, muun muassa lähihoitajan ja vapaa-ajan ohjaajan työt kiinnostavat.

– Sosiaaliala myös työllistää romaneja, mutta asiakaspalvelutyöhön on vaikea päästä.

Puoli vuotta koulua

Seija Stenroth ja Gunnar Kivikorpi toteavat nuoremman polven romanivanhempien olevan valveutuneita.

– Ennen romanilapsia ei viety päiväkotiin, ja sitä myöten heidän lähtökohtansa opiskeluun olivat heti peruskoulun ensimmäisellä luokalla huomattavasti heikommat kuin esikoulun käyneillä. Useimmat vanhemmat ymmärtävät nykyään koulutuksen merkityksen eivätkä anna lapsilleen sitä vaihtoehtoa, ettei kouluun tarvitsisi mennä.

Kivikorpi arvioi käyneensä lapsena koulua kaiken kaikkiaan puoli vuotta.

– Muutamissa kouluissa aloitin opiskelun, mutta perhe liikkui koko ajan ja sitä myöten koulu jäi aina kesken. Nuorena ajattelinkin vanhanaikaisesti, että koulunkäynti ei ole tarpeellista. Nyt olisin eri mieltä.

Stenroth toteaa, että varsinkin ennen moni vanhempi myös halusi suojella lapsiaan pitämällä heidät pois koulusta.

– Romanivanhemmat pelkäsivät, että heidän lapsiaan kiusataan koulussa. Onneksi kaikenlainen opiskelu on tuntuvasti yleistynyt viimeisen 10–15 vuoden aikana.

Hankkeen ideana on lisäksi romanien ja pääväestön kohtaaminen ja tutustuminen toisiinsa.

– Ennakkoluuloja on vielä paljon puolin ja toisin. Niitä on jo aika murtaa, ja hankkeen kohderyhmään lukeutuvatkin romanien ja pääväestön edustajien lisäksi maahanmuuttaja.

Romanien tie koulutukseen ry:n toiminta pohjautuu eduskunnan, hallituksen ja opetusministeriön kannanottoihin romaniväestön koulutuksen kehittämisestä.