JUTUT Forssa

Perjantaina ei pidä ostaa mitään – Paitsi jos haluat olla kiltti talouskasvulle

Kestävän kehityksen opiskelijatrion mielestä talouskasvun väitetyn välttämättömyyden nimissä kuluttajille luodaan vimmaista tarvetta ostaa koko ajan kaikkea, mitä ei ikinä tarvitse.
Juhana Karpo, Suska Sipponen ja Saana Palovaara toimivat Hamkin kestävän kehityksen opiskelijoiden Osuuskunta Kestävässä.
Juhana Karpo, Suska Sipponen ja Saana Palovaara toimivat Hamkin kestävän kehityksen opiskelijoiden Osuuskunta Kestävässä.

Perjantaina vietetään kulutushysteriaan antautumisen sijasta myös Älä osta mitään -päivää. Teemapäivä on vastareaktio Yhdysvalloista Suomeenkin rantautuneille suurille Black Friday -alennusmyynneille.

Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen toisen vuoden opiskelijat Saana Palovaara, Suska Sipponen ja Juhana Karpo pohtivat Seutu-Sanomien pyynnöstä ylikuluttamista ja ympäristöä.

– Jos Älä osta mitään -päivän ja muiden vastaavien kampanjoiden myötä ihmiset alkaisivat muuttaa kulutustottumuksiaan, maailma tuhoutuisi ainakin hitaammin, Karpo toteaa.

Sipponen katsoo ihmisten olevan liian kiireisiä panostaakseen hyvinvointiinsa ja hakevat parempaa mieltä ostamalla tavaroita. Karpo sanoo ostamalla saadun hyvän mielen kuitenkin lyhytkestoiseksi.

– Se kestää kaksi päivää, ja sitten pitää taas ostaa itselleen uusi, hyvä mieli. Tämänhetkisen ajattelun myötä jatkuvasti pitää ostaa lisää tukeakseen talouskasvua. Meidän psyykeämme pommitetaan koko ajan sillä, että tarvitsemme lisää uutta tavaraa. Järjestelmä haluaa luoda niitä ostotarpeita jatkuvasti.

Shoppailija pärjää

Suska Sipponen sanoo runsaasti kuluttavaa ja ostavaa ihmistä pidettävän hyvänä yhteiskunnan jäsenenä.

– Nykyään on turvallista ostaa paljon, sillä se merkitsee, että on pärjännyt elämässä hyvin. Ennen on omistettu niin vähän, että siitä pienestä omaisuudesta on pidetty hyvää huolta. Mutta kuka enää nykyisin korjaa rikki menneet vaatteensa.

Saana Palovaara toteaa yksilön ajatusmaailman muuttuvat hitaasti, jos ollenkaan.

– Jos lapsuuden kodissa on ollut kaikkea ja vähän ylikin, yksilö noudattaa helposti omassa kodissaan samaa systeemiä. Ja markkinointi tuottaa meille siinä sivussa jatkuvia ostotarpeita.

Juhana Karpo sanoo, että kapitalismi ei hyväksy nollatason kasvua.

– Talouskasvun välttämättömyyden nimissä meille luodaan tehokkaasti keinotekoisia tarpeita. Meillä on koko ajan kiire ja joudumme tekemään paljon töitä maksaaksemme tämän ja tämän. Toivon, että itse löydän tulevasta työstäni parempaakin sisältöä kuin rahan ansaitsemisen.

Opiskelijat kertovat poteneensa huonoa omaatuntoa ostamisesta. Palovaara osti uudet laskettelusukat, vaikka entisilläkin olisi vielä pärjännyt. Sipponen osti outletistä huonolaatuiset urheiluhousut.

– Uusia halpaa pikamuotia myyviä kauppakeskuksia avataan koko ajan. Ihmisen on ilman suurta vaivannäköä hankala tietää tuotteesta juuri muuta kuin hinta. Hyvä perussääntö valintatilanteessa on se, että jos tuote on ekologinen, se ei ole edullinen, Karpo toteaa.

Sipponen sanoo pikamuodin piilottelevan tuotetietoja.

– Useimmiten on hyvin vaikea selvittää, miten se tuote on tuotettu ja mitkä sen ympäristövaikutukset ovat.

Palovaara toteaa viherpesua harjoitettavan reippaasti.

– Jotakin tuotetta voidaan markkinoida ekologiseksi tai kierrätysmateriaalista valmistetuksi, mutta pitää olla kriittinen ja yrittää itse selvittää pitääkö se ekologisuus paikkansa. Aina tietoa ei etsimisestä huolimatta ole löydettävissä.

Karpo näkee hyvänäkin sen, ettei tavaran tuotantotapoja ja ympäristövaikutuksia pysty selvittämään.

– Jos on epäilyksiä tai liian vähän tietoa, se tuote jää yleensä ostamatta. Jos taas on kaivanut tietoja esiin ja todennut tuotteen omia arvoja vastaavalla tavalla valmistetuksi, ostotapahtumasta tulee palkitseva.

Luopuminen pelottaa

Kolmikko miettii, tarvitseeko talouskasvua ylipäätään saada aikaan.

Saana Palovaara toteaa, ettei raha ole tärkein asia maailmassa, Suska Sipposen mielestä kierto- ja jakamistalouden mallikin voisi olla tavoiteltava. Juhana Karpo suuntaisi rahavirtoja uudelleen.

– Nyt yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa 80 prosenttia kaikesta. Talouskasvu hyödyttää eniten hyvinvoivaa eliittiä.

Opiskelijoiden mielestä kulutustapojen muuttaminen on mahdollista. Palovaara katsoo oleellisen ja oikean tutkimustiedon saamisella ja jakamisella olennainen rooli asiassa.

– Joskin moni pitää niin tiukasti kiinni omista näkemyksistään, ettei halua ottaa tietoa vastaan.

Karpo toteaa, että toisen ihmisen saappaisiin meneminen on hankalaa kaikille osapuolille.

– Yhteiskunta on opettanut meitä kaikkia arvostamaan ja tekemään tietynlaisia asioita. Myös se vaikuttaa argumentteihimme ja arvomaailmaamme, missä olemme kasvaneet, maalla vai cityvihreässä kuplassa. Pitäisi yrittää ymmärtää asioita, jotka oikeasti vaikuttavat ihmisen ajatteluun, eikä tuomita.

Palovaara arvioi, että asioista luopuminen voi tuntua pelottavaltakin.

– Itse olen luopunut eläinperäisten tuotteiden syömisestä, mutta se tapahtui luonnollisesti. Haluaisin lentää, mutta yritän olla lentämättä. Se on vaikeaa.

Sipponen potee huonoa omaa tuntoa siitä, että hänellä on hevonen, sillä hevosen kanssa matkustaminen vaatii autolla ajamista. Karpo toteaa niin ikään sokeaksi pisteekseen auton, jolla ajamista hän haluaisi vähentää reippaasti.

Tulevaisuudessa Palovaara haluaisi löytävää työn, jolla olisi positiivista vaikutusta ympäristöön. Sipponen toivoo tulevassa työssään pääsevänsä vaikuttamaan ihmisten asenteisiin esimerkiksi ympäristöviestinnällä. Karpoa kiinnostaisi opetustyö ja ympäristökasvatus.