JUTUT Loimaa

Pirkko Suhonen on tehnyt nuorisosihteerinä pitkän uran Loimaalla

Heinäkuun alussa eläkkeelle jäävä Loimaan kaupungin nuorisosihteeri Pirkko Suhonen on tehnyt töitä saviseudun nuorten parissa yli neljäkymmentä vuotta.
Nuorisosihteeri Pirkko Suhonen ei ole rakentanut eläkepäivilleen suunnitelmia, sillä ajatus tuntuu vielä abstraktilta.
Nuorisosihteeri Pirkko Suhonen ei ole rakentanut eläkepäivilleen suunnitelmia, sillä ajatus tuntuu vielä abstraktilta.

Kun Pirkko Suhonen haki valmistuttuaan Loimaan nuorisosihteeriksi, häntä muistutettiin siitä, että ensimmäisessä työpaikassa on hyvä olla ainakin kaksi vuotta. Muussa tapauksessa työntekijästä saa sellaisen vaikutelman, että tämä ei kykene sitoutumaan tehtäväänsä.

– Sisäistin neuvon ilmeisen hyvin, koska olen ollut pestissäni vuodesta 1976 alkaen, Suhonen toteaa.

Nuorisotyötä tehtiin 70-luvulla pienillä resursseilla.

– Vapaa-aikapuolella ei tuolloin juuri ollut työntekijöitä. Liikunnan ja kulttuurin työpaikat luotiin paljon myöhemmin.

Loimaallakin poliittiset nuorisojärjestöt olivat todella vahvoja.

– Teimme paljon järjestöyhteistyötä, ja pinnalla olivat jo silloin nuorten työllisyysasiat. Nuorisotyöttömyyteen kiinnitettiin runsaasti huomiota ja järjestettiin työleirejä, mikä käytännössä tarkoitti kaupungin kautta työllistymistä esimerkiksi Vaapukkarannan siivoamiseen. Työmarkkinat olivat erityyppisiä kuin nyt, ja tänä päivänä oman työn löytäminen on huomattavasti ongelmallisempaa.

Hankkeiden aika

Tietotekniikka on tuonut nuorisopuolellekin tuntuvasti lisätyötä.

– Myös lainsäädäntö on muuttunut. Kun esimerkiksi järjestimme ensimmäistä Sillanalusrockia vuonna 1988, rakensimme itse pressuilla katetun esiintymislavan ja muut rakenteet. Tänä päivänä se ei tulisi kuuloonkaan, Pirkko Suhonen sanoo.

Sillanalusrock ja muut edelleen voimissaan olevat tapahtumat syntyivät spontaanisti.

– Kuten esimerkiksi nuorten taidenäyttely, jota valmistelin yhdessä sen ideoijan Tuulikki Ruskeeniemen kanssa.

Nykyisin nuoria pyritään osallistamaan paljolti järjestöjen kautta.

– Koko ajan toiminnassa pohditaan, miten heidän äänensä saadaan kuuluviin.

Yksi käänteentekevä vaihe nuorisotyössäkin oli vuosi 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin.

– Siitä alkoi hankkeiden aikakausi, jonka myötä syntyivät mm. edelleen toimivat Ekotori ja nuorten työpaja. Nykyisin myös kansainvälinen nuorisotyö toimii pääosin hankerahoituksella. Mikäli toiminnan haluaa pitää laaja-alaisena, sitä on pakko hankkeistaa.

Tällä hetkellä Loimaalla on meneillään toisen asteen opiskelijoita koskeva hanke.

– Sen tavoitteena on saada nuoret sitoutumaan opintoihinsa ja tukea heitä elämässä siten, että koulua ei jätettäisi kesken. Loppujen lopuksihan usein opintojen keskeytyksissä on kuitenkin kyse pienistä arjen asioista, joissa pärjäämisessä nuori tarvitsee apua ja ohjausta.

Tieto tuo tuskaa

Loimaalla nuorisotoimen työntekijöitä on nuorisosihteerin lisäksi neljä nuoriso-ohjaajaa, tuntityöntekijöitä ja 1,5 etsivän nuorisotyön tekijää.

– Kaupungin taajamissa on nuorisotilat, joilla on suuri merkitys paitsi nuorten kohtaamispaikkana myös siinä, että niissä ammatti-ihminen kuuntelee nuoria ja vie tarvittaessa asioita eteenpäin, Pirkko Suhonen kertoo.

Nuorisotyö on myös laaduntarkkailua.

– Oikeasti tarjonnan pitää olla sellaista, mikä kohderyhmää kiinnostaa. Nuorilta itseltäänkin tulee ideoita kuten tänä vuonna tee-se-itse -kesätyöpaikat.

Suhonen toteaa nykynuoret aiempaa tietäväisemmiksi, mikä ei välttämättä ole pelkästään hyvä asia.

– Neljä vuosikymmentä sitten maailma oli itse kullekin helpompi paikka hallita. Tietotulva on nyt valtava ja se ehkä tuottaa epävarmuutta ja ahdistuneisuutta, tietämättömyyttä tulevaisuudesta. Perusasiat eivät kuitenkaan muutu. Edelleen nuori haluaa tulla hyväksytyksi ja olla turvallisten aikuisten suojissa.