JUTUT Loimaa

Poliitikot pohtivat ratkaisuja Loimaan talouden elvyttämiseksi – Palvelujen tuottaminen suurennuslasin alle

Talousvaikeuksissa olevan Loimaan johtavat luottamushenkilöt laittavat palvelujen tuottamisen tavat suurennuslasin alle. Ratkaisuina voisivat olla mm. työn tekeminen yli virastorajojen, kolmannen sektorin apu ja omaa työtä edullisemmat ostopalvelut.
Johtavien luottamushenkilöiden mielestä Loimaalle jäi kuntaliitosten myötä liikaa seiniä.
Johtavien luottamushenkilöiden mielestä Loimaalle jäi kuntaliitosten myötä liikaa seiniä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristanen (kok) toteaa, ettei Loimaa ole kuntaliitosten myötä kyennyt perkaamaan rakenteita.

– Taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa tuntuvasti se, että osittain täällä eletään vielä neljän kunnan ajassa. Päätöksiä ei ole uskallettu tehdä, Mäki-Punto-Ristanen sanoo.

Mäki-Punto-Ristanen on toista kautta Loimaan valtuustossa.

– Jo aiemmat päättäjät ovat painineet näiden samojen kysymysten kanssa. Ymmärrän kyllä, että rakenteita ja seiniä on vaikea purkaa. Kenelläkään ei ole ollut halua karsia asioita eikä ilmapiiri siihen ole myöskään ollut erityisen myötäsukainen.

Mäki-Punto-Ristanen toteaa, että maassa on tehty paljon kuntaliitoksia ja huomattavasti suurempiakin kuin Loimaalla.

– Tutkittua tietoa siitä, miten pitkälti kuntien talousvaikeudet aiheutuvat liitoksista, ei ole tiedossani. Joka tapauksessa liitosten myötä tulee paineita rakenteiden korjaamiseksi.

 

Aiemmin aiheesta: Loimaa aloitti koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut – ”Päätöksiä on siirretty liian kauan”

 

Toimenkuvat mietintään

Tarja Mäki-Punto-Ristanen sanoo päättäjien toivovan, että mahdollinen henkilöstön vähennys voitaisiin tehdä hallitusti mm. eläköitymisen kautta.

– Tämänkertaisessa yt-prosessissa pitää tarkoin miettiä sitä, miten henkilöstöä voisi vähentää mahdollisimman rakentavalla tavalla ja miten työ jaetaan tai saadaan vähenemään. Selvää on, että mahdolliset henkilöstövähennykset voivat rampauttaa toimintoja, Mäki-Punto-Ristanen pohtii.

Mäki-Punto-Ristasen mielestä kunnissakin pitäisi olla valmiutta tehdä töitä yli sektorirajojen.

– Siten, ettei työntekijä toimi vain yhden viraston alaisuudessa. Tästäkin on hyvä neuvotella henkilöstön kanssa. Toimenkuvia ja tehtäviä pitää miettiä ja hakea uusia ratkaisuja töiden tekemiseksi. Ensisijaisia ovatkin juuri toimenkuvat suorien irtisanomisten sijasta.

Työn ulkoistamisen Mäki-Punto-Ristanen näkee kaksipiippuisena asiana.

– Jotkin tehtävät on hyvä hoitaa itse, jotkin taas järkevää ostaa ulkopuolelta. Yhteistyö yritysten kanssa aiheuttaa usein kritiikkiä, mutta itse suhtaudun ostopalveluihin myönteisesti. Liian vähän on harkittu ja tunnusteltu yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.

Esimerkiksi liikuntapuolella voisi Mäki-Punto-Ristasen mielestä tutkia mahdollisuuksia yhteistyöstä urheiluseurojen kanssa.

– Samaten kolmas sektori voisi olla avuksi vanhustyössä, ei perushoidossa, vaan tekemässä jotakin, mitä ihmiset kaipaavat. En ole siirtämässä kunnan palveluja yhdistyksille tai yrityksille, mutta peruspalvelujen liepeillä olevien toimintojen tekijänä voisi olla muitakin kuin kunta.

Liikaa seiniä

Tarja Mäki-Punto-Ristanen toteaa Loimaalla olevan liikaa terveysasemia.

– Yksi tai korkeintaan kaksi riittäisi. Avuksi kaivattaisiin uutta teknologiaa ja jalkautuva lääkäri. Kouluverkkokysymyksessä tunnustaudun kyläkoulujen puolestapuhujaksi, mutta yhdellä yläkoululla täällä pärjättäisiin, Mäki-Punto-Ristanen sanoo.

Mäki-Punto-Ristanen ei usko Loimaan kääntyvän kriisikunnaksi.

– Meillä on vakaa tahto saada tilanne kääntymään parempaan suuntaan omilla ratkaisuillamme. Sen verran syvällä kuitenkin olemme, että uskon pystyvämme päättämään asioista hyvässä hengessä. Kuntapolitiikassa yksikään ryhmä ei voi jäädä oppositioon, vaan kaikkien on kannettava vastuunsa.

 

Lue myös: Loimaa kaavailee kuntoutusosaston sulkemista – Hoitajat: ”Palveluja tulisi kehittää eikä ajaa alas”

 

Eroon alijäämästä

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki (kesk) sanoo päättäjien valmistelevan asioita hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Kaikki keinot on nyt mietittävä ja pyrittävä siihen, ettei budjetti ole alijäämäinen. Paljon riippuu kuitenkin valtion toimenpiteistä, esimerkiksi siitä, kuinka sieltä annetaan uusia tehtäviä kunnille, Ek-Marjamäki pohtii.

Ek-Marjamäki toteaa kuntien talousvaikeuksien juontavan pitkälti valtion harjoittamasta politiikasta.

– Kun väki kunnissa vähenee, valtionosuudet pienenevät samaten kuin verotulokertymä. Lisäksi erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet, ja niiden osuus kuntataloudessa on todella suuri. Sairaala on taloudellisessa mielessä ongelmallinen.

Ammattiyhdistysten pääluottamusmiehet ovat sitä mieltä, että Loimaan poliittiset päättäjät eivät kykene tekemään päätöksiä.

– Väite on mielenkiintoinen siksi, että päätökset tehdään aina virkamiesvalmistelusta, eikä aivan lähiaikoina ole tuotu suuria päätettäviä esityksiä. Toki aiemmin teimme jo esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä isoja päätöksiä kuten erikoissairaanhoidon vuodeosastojen siirtämisen kunnalle sekä päätöksen mm. keskustan alakoulujen lakkauttamisesta. Nyt pohditaan esimerkiksi kouluverkkoa, terveysasemien tulevaisuutta ja sairaalan kuntoutusosasto 1:n jatkoa. Valmisteluja tehdään huolella virheiden välttämiseksi.

Oma työ tai ostopalvelu

Kaiken kaikkiaan palvelujen tuottamisen tapa on nyt Loimaalla isossa pohdinnassa.

– Vaihtoehtoina ovat oma työ ja ostopalvelu. Vertailutietoa niin talouden kuin laadunkin osalta on vielä liian vähän, mutta tällaisina aikoina edullisempi vaihtoehto on se, mitä haetaan. Yritämme katsoa pitkälle tulevaisuuteen, Teija Ek-Marjamäki toteaa.

Loimaalla ovat meneillään kaupungin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

– Lomautuksia tai irtisanomisia ei toivo kukaan, ne ovat aina viimeisiä keinoja. Nyt käymme läpi organisaatiota ja tehtäviä.

Terveysasemien osalta Ek-Marjamäki toteaa, ettei kaikkia tarvittavia selvityksiä ole vielä saatu.

– Toivoisin terveyspuolelle mobiilisysteemiä, sitä, että näytteidenotto ja erinäisiä muita palveluja tuotaisiin ihmisten lähelle kylille tiettyinä ajankohtina. Lisäksi pitäisi panostaa enemmän kotisairaanhoitoon ja avosairaalaan. Sairaalan kuntoutusosaston osalta Loimaa valmistelee yhteistyökuviota Pöytyän ja Auran kanssa. Ajatuksena on, että osasto vastaisi useamman kunnan tarpeisiin. Neuvotteluja asiasta käydään lähiaikoina.

Kouluverkkokysymyksessä Ek-Marjamäen mielestä yhden yläkoulun malli tuntuisi nyt realistiselta.

– Sitä myöten saataisiin myös enemmän mahdollisuuksia valinnaisiin aineisiin. Koulujen sulkeminen on kuitenkin aina vaikea ja tunteita herättävä asia.

Ek-Marjamäki toivoo, ettei Loimaasta tule kriisikuntaa.

– Päättäjät valmistelevat asioita hyvässä yhteisymmärryksessä. Kaikki keinot on nyt mietittävä ja pyrittävä siihen, ettei budjetti ole alijäämäinen. Paljon riippuu kuitenkin valtion toimenpiteistä, esimerkiksi siitä, kuinka sieltä annetaan uusia tehtäviä kunnille.

Loimaan kaupunginvaltuusto päättää veroprosentista marraskuun 16. päivän kokouksessaan. Budjetti vahvistetaan mahdollisesti vasta joulukuun valtuustossa.