JUTUT Loimaa

Putoavat oppilasmäärät saivat Loimaan pohtimaan koulujen sulkemista

Loimaan kaupunki pohtii koulujen sulkemista oppilasmäärien pienentyessä. Tiukimmillaan yhdestätoista koulusta lakkautettaisiin kuusi. Sivistysjohtaja Manne Pärkö sanoo, että kouluverkkoa selvitetään maltillisesti eikä päätöksiä tehdä ainakaan vielä ensi syksynä.
Loimaalaisäidit toteavat kouluverkon supistamisaikeiden lähentäneen eri kylien ihmisiä. Kuvassa kojonkulmalainen Helinä Sosi, Niinijoella asuva Taru Mäkelä, virttaalainen Kirsi-Maria Viitala ja samassa kylässä asuvat Susanna Lehtimäki ja 2,5 kuukauden ikäinen Luukas, niinijokelaiset Riikka Onnela sekä Jonna Juvonen ja 4,5 kuukauden ikäinen Salli.
Loimaalaisäidit toteavat kouluverkon supistamisaikeiden lähentäneen eri kylien ihmisiä. Kuvassa kojonkulmalainen Helinä Sosi, Niinijoella asuva Taru Mäkelä, virttaalainen Kirsi-Maria Viitala ja samassa kylässä asuvat Susanna Lehtimäki ja 2,5 kuukauden ikäinen Luukas, niinijokelaiset Riikka Onnela sekä Jonna Juvonen ja 4,5 kuukauden ikäinen Salli.

Viimeksi Loimaalla suljettiin kouluja kymmenen vuotta sitten.

– Mellilässä lakkautettiin Isonperän koulu, josta Mellilä oli tehnyt päätöksen jo ennen liitosta. Loimaan keskusta-alueella suljettiin Peltoisten ja Vesikosken koulut sekä Vanha koulu, ja Keskuskoulua laajennettiin, Loimaan kaupungin sivistysjohtaja Manne Pärkö kertoo.

Vuonna 2015 kaupunki jatkoi kouluverkkoremonttia rakentamalla Hirvikosken yhtenäiskoulun, jonne oppilaat siirrettiin Hirvikosken, Opintien ja Tuulensuun kouluista.

– Nämä kouluverkkouudistukset menivät tavallaan helposti asiaa tietenkään väheksymättä. Nyt tilanne on huomattavasti hankalampi.

Monenlaisia vaikutuksia

Manne Pärkö toteaa, että koulujen sulkemiset ovat aina vaikeita ratkaisuja.

– Koulujen lakkauttamiset vaikuttavat niin monen ihmisen elämään. Tämä näkyy nyt siinä, että esimerkiksi toukokuisessa kuulemistilaisuudessa oli paikalla lähes sata kuulijaa. Lisäksi eri kouluilla, missä olen kiertänyt, yleisöä on ollut parin-kolmenkymmenen hengen verran, Pärkö kertoo.

Kouluverkkouudistuksessa kyse on siitä, että oppilasmäärä vähenee tuntuvasti.

– Laskelmien mukaan kokonaisoppilasmäärä laskee nykyisestä 1550:sta seitsemän seuraavan vuoden aikaan kolmellasadalla, ja kouluissa on jo nyt väljyyttä.

Vaihtoehtoja on useita. Tiukin niistä on se, että Alastaron yläkoulu ja kaikki kyläkoulut lakkautetaan. Tällä ratkaisulla säästettäisiin vuositasolla 1,5 miljoonaa euroa.

– Yksi vaihtoehto on se, että siirrytään yhden yläkoulun malliin. Toisessa ääripäässä on se vaihtoehto, ettei tehdä mitään.

Kuitenkin yhdentoista koulun ylläpito vaatii paljon resursseja.

– Oppilasmäärän vähentyessä pienenevät valtionosuudetkin tuntuvasti. Sisäilmaongelmia on lisäksi rasitteena, mutta ei mitään akuuttia. Yhtenäiskoulun ja Kirkonkylän koulun korjaussuunnitelmat on tehty ja urakoitsijaa etsitään.

Pärkö toteaa koulujen karsimisen vaikeaksi siksikin, että osassa niistä toimii päiväkoti, ja kaikki kyläkoulut ovat vapaa-ajan harrastuspaikkoja. Koulujen sulkemisessa on sekin ongelma, että koulukiinteistöt eivät häviä mihinkään.

– Viime kerralla kävi hyvin, kun suljetut koulut saatiin myytyä ja Peltoisten koulusta tehtiin päiväkoti. Sen varaan ei voi kuitenkaan mitään laskea.

Loimaa käyttää kouluverkkokysymyksen selvittelyssä ulkopuolista konsulttia.

– Olen työstänyt asiaa paljon, mutta näin isossa asiassa halusin ulkopuolisen selvittäjän näkökulman.

Tilanne etenee siten, Pärkö selvittää yhden yläkoulun vaihtoehtoa kesäkuussa.

– Juhannuksen jälkeen kokoustetaan vaihtoehdoista ja elokuussa jatketaan. Syksyllä sivistyslautakunta ei kuitenkaan tee mitään päätöksiä kouluverkon karsimiseksi.