JUTUT Forssa

Raijan halauspuun ympärille rakentui havumaja – “Metsä on minun kirkkoni”

Forssalainen Raija Anttila toivoo, että vanhemmat ja isovanhemmat vahvistaisivat myös nykyajan lasten luontosuhdetta.
Raija Anttilan halauspuuna toimivan kuusivanhuksen ympärille syntyi havumaja.
Raija Anttilan halauspuuna toimivan kuusivanhuksen ympärille syntyi havumaja.

Forssalaiselle Raija Anttilalle luonto on ollut aina tärkeä rauhoittumisen ja rentoutumisen tyyssija.

– Metsä on minun kirkkoni, Raija Anttila kiteyttää.

Kuuden lapsen äiti ja 21 lapsen isoäiti on pyrkinyt vahvistamaan myös jälkeläistensä luontosuhdetta.

– Toivoisin, että tänäkin päivänä lapsia vietäisiin enemmän luontoon. Kyllä lapset siellä viihtyvät, kun siihen tottuvat.

Raija Anttila on asunut kauniin kuusimetsän kupeessa Forssan Kalsussa jo 45 vuotta.

– Siellä on myös puu, josta tuli halauspuuni. Juttelin sille aina iloni ja suruni.

Metsässä samoilusta, marjastuksesta ja sienestyksestä tuli Raijalle entistä tärkeämpi harrastus, kun hän lopetti Kirpputori Onnelan yrittäjänä 2000-luvun alkupuolella ja siirtyi sittemmin eläkkeelle.

– Joskus joku ihmetteli, miten uskallan kulkea metsässä, kun siellä on vaikka mitä eläimiä. Totesin vaan, että minusta ihminen on eläimistä pahin.

Lohduton näky

Vuoden 2011 tuhoisan Tapani-myrskyn jälkeen Raija arvioi poimineensa metsästä satoja litroja mustikoita.

– Tapani ja sittemmin kevätmyrsky kaatoivat metsästä 68 runkoa. Näky oli lohduton, mutta valoa tuli ja mustikka alkoi tehdä satoa, joten seurasi siitä hyvääkin.

Viime syksynä Raija sai kuulla, että alue avohakataan.

– Se oli isku mielelle. Pyysin, että jättäisivät pikkupuut, jotta ruokkimani linnut saisivat niissä oleilla ja levähtää. Ne saivat jäädä, mutta sitten huomasin, että siinähän menee halauspuukin.

Raija soitti metsänomistajalle ja tarjoutui ostamaan puun.

– Olin miettinyt, mitä yhdestä puusta voisi tarjota. Hän ei kuitenkaan suostunut myymään puuta, vaan lahjoitti sen minulle. Sydämeni oli pakahtua ilosta.

Halauspuusta havumajaksi

Sittemmin halauspuun ympärille on valmistunut havumaja, joita Raija muistaa jo lapsuudessaan rakentaneensa.

– Se oli eräänlainen lohtutyö. Toivoin, että jospa joku lapsenlapsistani uskaltautuisi yöpymään mummin kanssa siellä.

10-vuotias tyttären tyttö lupautui, sillä ulkona yöpyminen mummin kanssa tuli tutuksi jo valtakunnallisen Nuku yö ulkona -tempauksen vuoksi. Havumajassa koeyö järjestettiin marraskuun lopussa.

– Majan pohjalle havujen päälle laitettiin muovi, retkipatjat, aidot turkit ja untuvamakuupussit. Pukeuduimme lämpimästi, otimme namia mukaan ja höpöttelimme majassa pari tuntia. Mummin on kerrottava näissä tilanteissa omasta lapsuudesta niin kauan, kunnes kaveri hiljenee, Raija hymyilee.

Raija mittasi taannoin myös halauspuunsa tyven ympäryksen.

– Se oli kolme metriä. Puun pituuden arvelen olevan 25 metriä. Sen on oltava kaksi kertaa ikäni – ainakin. Paljon se on nähnyt ja kuullut.