Jopa kaksikymmentä prosenttia ihmisistä pelkää hammaslääkärille tulemista niin paljon, että välttää tilanteen viimeiseen saakka.
JUTUT Forssa

Rakenteiden vuoksi suomalainen terveydenhuolto ei kohtaa potilasta ihmisenä: ”Itse en hammaslääkärinä hoida pelkästään suuta ja hampaita, vaan ihmistä”

Kuhmolainen hammaslääkäri, hypnoterapeutti ja tietokirjailija Kati Sarvela kaipaa arvouudistusta terveydenhuoltoon.

– Moni kokee, että asiat ovat hyvin, kun meillä tekniikka on huippuluokkaa ja hoitomenetelmät hienoja. Itse en hammaslääkärinä hoida pelkästään suuta ja hampaita, vaan ihmistä, joka tulee vastaanotolle koko henkilöhistoria mukanaan, Sarvela sanoo.

Sarvela toteaa, että potilailla on usein tunnehaavoja ja myös kielteisiä kokemuksia hoidosta.

– Hoidon pitäisi olla turvallinen kokemus kaikissa soteyksiköissä ja ilmapiirin mahdollisimman kodinomainen tuttuine ihmisineen. Turvallisuuden kokemusta tai ihmissuhteita ei synny, kun lääkärit ja hoitajat vaihtuvat kaiken aikaa.

Sarvela peräänkuuluttaa moniammatillista yhteistyötä.

– Esimerkiksi hammaslääkärien ja sosiaalialan työntekijöiden välillä se on puutteellista.

Sosiaalitoimisto voi lähettää hammaslääkärille asiakkaita, mutta keskinäinen yhteydenpito jää siihen. Hoitoala on liian pirstoutunut ja osa-alueet liian erillään toisistaan.

Haavoittuneita ihmisiä

Olennaista Kati Sarvelan mielestä onkin miettiä, mitä potilas tarvitsee.

– Potilasta olisi hyvä kuunnella ja pohtia, mistä hän saisi parhaan mahdollisen avun ongelmiinsa. Kun moniongelmainen potilas tulee vaikkapa hammaslääkärille, hampaiden lisäksi useat muutkin asiat ovat huonossa kunnossa. Hoito saattaa eri syistä jäädä kesken, ja potilas tulla uudelleen kolmen vuoden kuluttua, jolloin hampaat ja muut asiat ovat vielä heikommin, Sarvela toteaa.

Ongelma on hierarkisissa rakenteissa.

– Rakenteita tulisi muuttaa. Soteyksiköt ovat kuitenkin turvapaikkoja niin asiakkaille kuin niissä työskenteleville ihmisillekin. Uskon, että asia on ilmassa, mutta konkreettista ilmaisua en vielä ole nähnyt. Yhteinen kieli on puuttunut. Ehkä tulevaisuudessa tunnehaavat huomioiva hoitaminen tarjoaa eri ammattiauttajille yhteisen uuden kielen.

Se on tiedossa, että moniongelmaiset potilaat kärsivät ja samalla kuormittavat terveydenhuoltoa.

– Nämä ovat usein eri tavoin haavoitettuja ihmisiä. Taustalla saattaa olla koulukiusaamista, seksuaalista hyväksikäyttöä, kaikkea, mikä tuhoaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lähtökohtana tulisi olla se, että kohdataan ihminen ihmisenä, sillä monella on traumaattisia kokemuksia.

Sarvela toteaa, että yli puolet ihmisistä pelkää hammaslääkärin vastaanotolle tulemista ja 10–20 prosenttia välttää asiaa kaikin keinoin.

– Jos nämä pelkopotilaat tulevat hammaslääkäriin, hoito jää usein kesken. Siksi pitää pyrkiä luomaan hyvä hoitosuhde, jossa potilasta kunnioitetaan ja lähestytään varovaisesti. Aluksi ajat voivat olla pidempiä ja ensimmäisellä käyntikerralla voidaan vain tarkastaa hampaiden ja suun kunto.

Ongelmat ratkeavat terveydenhuollossa parhaiten siten, että hoitoilmapiiri on myötätuntoinen. Häpeäkokemukset ovat monta kertaa esteenä lääkärin vastaanotolle tulemiseen.

– Tosiasia on se, että jokainen meistä on jollakin tavalla rikkinäinen. Aiemmin varsinkin on ollut syyllistäviä lääkäreitä, ja on todella ikävää, jos isketään puukkoa jo olemassa olevaan haavaan.

Tulevaisuudessa onkin hyvä asia se, että lääkärin voi valita itse ja jakaa muille tietoa siitä, missä potilaaseen suhtaudutaan hyvin. Tekninen taitavuus on silti perusedellytys lääkärille.

– Mutta toimenpidekeskeisyys ja tehokkuus korostuvat kuitenkin liikaa. Pyrkiminen myötätuntoiseen hoitoon ja pitkän tähtäimen tehokkuuteen on olennaista, sillä sitä kautta ihminen ottaa myös vastuuta itsestään.

Toinen puoli asiaa on se, että hoitohenkilökunnalla on helposti empatiauupumusta ja kyynistymistä.

– Hoitohenkilöstön olisi hyvä kohdella itseäänkin empaattisesti. Suurin säästö terveydenhuollossa kertyy siitä, että potilas saa rakkauden, joka hänelle kuuluu. Rakkaudettomasta ympäristöstä maksetaan nyt hirveää hintaa. Kaikki kärsivät, kun ei ole aikaa kohdata ihmisiä ja heidän tunteitaan; ihminen on hukkumassa tehokkuuteen.

Syyllistäminen pois

Kati Sarvela soisi, että myös jokainen lapsi tulisi kuulluksi sosiaali- ja terveydenhuollossa mahdollisimman varhain.

– Suomessa ja ylipäätään Euroopassa on ollut halvempi terveydenhuolto kuin esimerkiksi USA:ssa, Kati Sarvela toteaa

Yksi keskeinen selitys Sarvelan mielestä on ollut, että meillä on ollut toimiva neuvolajärjestelmä ja sosiaalitoimi.

– Niihin kannattaa edelleen satsata, koska niissä tehtävä työ on sairauksien ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Lisäsäästöjä syntyy, kun eri soteyksiköt pystyvät tekemään entistä tiiviimpää yhteistoimintaa. Jokainen haavoitettu lapsi kärsii jossain muodossa aikuistuessaan sekä maksaa fyysisinä sairauksina ja mielenterveysongelmina yhteiskunnalle aivan liikaa.

Tunnehaavat huomioiva eli traumainformoitu hoitokulttuuri on Suomessa vielä uutta.

– Pitäisi suhtautua ymmärtävästi siihen, mitä ihmiselle on tapahtunut syyllistävän leimaamisen sijaan.

Tietokirjailija Kati Sarvelan luento Inhimillistyvä lääketiede Forssassa Brander-salissa pe 5.10. klo 17.30. Ketkä sinä olet? -dialogia itsensä kanssa Wahren-Opistolla 19.–21.10. Opettajina Kati Sarvela ja Eliisa Lintukorpi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.opistopalvelut.fi/wahren