Sarka-museon uusi johtaja Sami Louekari toivoo museon ja koulujen yhteistyön jatkuvan ja tiivistyvän. – Museolla on laaja sivistyksellinen tehtävä, Louekari toteaa
JUTUT Loimaa

Sarka-museo sai uuden johtajan: “Maaseutumuseoiden rooleja kyllä arvioidaan nyt uudelleen”

Suomen maatalousmuseo Sarka sai uuden johtajan vuodenvaihteessa. Sami Louekari toteaa maatalousmuseon nousseen ajankohtaiseksi asiaksi ajassa, jona käydään monipuolista ruokakeskustelua.

Suomen maatalousmuseo Sarka sai uuden museonjohtajan, kun Sami Louekari otti pestin vastaan eläkkeelle vuodenvaihteessa jääneeltä Teppo Viholalta. Louekari on tehnyt väitöskirjansa maatalouden historiasta ja toiminut aiemmin mm. yliopistolehtorina ja tutkijana.

– Muuttuvan ympäristön kautta aloin kiinnostua yhä enemmän maataloudesta ja maaseudusta. Tutkimuksellinen kiinnostukseni maatalouteen lähti pohdinnasta, miten nykyihminen hyödyntää ympäristöään, Louekari kertoo.

Uudessa työssään Louekari kokee olevansa avainpaikalla.

– Näen samanaikaisesti maatalouden menneisyyttä ja tätä päivää, minkä lisäksi pääsen kurkistamaan tulevaisuuteen. Olennaista on, miten pystymme välittämään asiaa seinien ulkopuolelle.

Leipä tulee pellosta

Sami Louekari toteaa Sarka-museon olevan monin tavoin hyvässä kunnossa.

– Sarka on jo vakiinnuttanut asemansa. Meillä on osaava henkilökunta, jonka kanssa minun on ollut hyvä aloittaa työni. Byrokratia tietenkin vie osansa työajastani esimerkiksi juuri nyt, kun on tulossa iso valtionosuusuudistuskin. Hakemuksen eteen pitää tehdä paljon valmisteluja, Louekari kertoo.

Valtion tukemana museona Sarka ei Louekarin mukaan ole hätää kärsimässä.

– Maaseutumuseoiden rooleja kyllä arvioidaan nyt uudelleen, mutta ei se vähennä eikä lisää resurssejamme. Tehtävät kuitenkin lisääntyvät, ja ainahan museomaailmassa mennään pienillä määrärahoilla, joten rahoituksen eteen pitää koko ajan tehdä töitä.

Louekari tähdentää, ettei museo tavoittele voittoa, vaan pyrkii rahoittamaan investointeja ja uusia toimintoja sujuvasti.

– Valtava projekti on ollut Viikin vesivahingosta pelastetun esineistön saaminen Loimaalle. Viikin kokoelman osalta näyttely avautuu maaliskuun 3. päivänä uusissa tiloissa.

Seuraava haaste on ruokamuseon eteenpäin vieminen.

– Ruoka on monipuolisesti ja useista syistä nyt vahvasti esillä. Ruoan ympärille emme ole pystyttämässä pysyvää näyttelyä, vaan tuomme teemaa esiin panostamalla erilaisiin ja uusiinkin käyttäjäryhmiin tuottamalla esimerkiksi paljon digitaalisuutta ja verkkoaineistoa.

Louekari katsoo maatalousmuseon tulleen ajankohtaisemmaksi ruokakeskustelun myötä.

– Ruoka on esillä globaalissa ja paikallisessa keskustelussa. Nyt puhutaan niin ilmastonmuutoksesta ja maapallon väestönkasvusta kuin henkilökohtaisista valinnoistakin. Isojen universaalien teemojen ohella pyrin jatkamaan edeltäjäni Teppo Viholan missiota siitä, että lapsi ymmärtäisi, että leipä tulee pellosta eikä kaupasta.