Sakris Kupila haluaa pitää transihmisten oikeuksia esillä julkisuudessa.
JUTUT

Setan uusi humppilalaislähtöinen puheenjohtaja vaatii lainsäädäntöön uudistuksia

Setan puheenjohtajaksi valittu Sakris Kupila hymähtää suomalaisten päättäjien huolelle syntyvyyden alenemisesta. – Puhutaan siitä, että Suomeen tarvitaan lisää vauvoja, mutta samanaikaisesti lainsäädännöllä estetään transsukupuolisten ihmisten lisääntyminen, Kupila sanoo.

Humppilasta kotoisin oleva Sakris Kupila alkoi etsiä sukupuoli-identiteettiään varhaisessa teini-iässä.

– Pienellä paikkakunnalla oli ahdistavaa elää ja kasvaa, kun en edes arjessani tuntenut yhtään sateenkaari-ihmistä, Kupila kertoo.

Kun Kupila tajusi olevansa transsukupuolinen, hän etsi tietoa ja tukea kokemuksilleen eri lähteistä ja päätyi vuonna 2014 ensin jäseneksi ihmisoikeus- ja edunvalvontajärjestö Seta ry:n nuorisotoimikuntaan ja sittemmin sen puheenjohtajaksi. Tämän vuoden ajan Kupila on toiminut Setan varapuheenjohtajana ja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi hänet on valittu yhdistyksen puheenjohtajaksi.

– Kun tulin kaapista ulos, halusin antaa esimerkkiä siitä, että myös me transsukupuoliset voimme olla näkyviä. Tavoitteenani onkin pitää oikeuksiamme esillä julkisuudessa kaiken aikaa.

Syrjintää ja tiedonpuutetta

Loimaan lukiosta valmistuttuaan Sakris Kupila muutti silloisen tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa kanssa pääkaupunkiin ja aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa.

– Toisin kuin luullaan, ammatinvalinnallani ei ollut tekemistä transsukupuolisuuteni kanssa, joskaan siitä ei haittaakaan ole. Opiskelen kolmatta vuotta lääketieteen perusopintoja ja meneillään on neljäs vuosi tutkijalääkäriohjelmassa. Teen väitöskirjaa mielenterveydestä ja lihavuudesta ja valmistuttuani haluan tehdä töitä nimenomaan tutkijana, mutta en transsukupuolisuuden tutkijana, sillä se olisi liian kuluttavaa, Kupila kertoo.

Lääkäriopinnoissaan Kupila ei ole kokenut sukupuolensa vuoksi ongelmia potilaiden kanssa, mutta kollegoiden kanssa kyllä.

– Itselleni ja kaltaisilleni syrjintä, ennakkoluulot ja tiedonpuute ovat arkipäivää. Se on syvällä yhteiskunnan rakenteissa.

Kupilan missiona on translain uudistaminen.

– Siihen ei ole nykyisellä eikä edelliselläkään hallituksella ollut minkäänlaista mielenkiintoa. Toisaalta esimerkiksi avioliittolaki on ollut näkyvästi esillä, mutta translain olemassaolosta saati sisällöstä tietoisuus on ollut aika olematonta.

Mallia voisi ottaa Norjasta

Suomi on saanut translaistaan useita huomautuksia kansainvälisiltä tahoilta, mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja Euroopan komissiolta. Huomautuksissa on todettu Suomen nykyisen lain rikkovan ihmisoikeuksia.

– Laki syrjii meitä räikeimmin siinä, että siinä edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen vahvistamiseksi. Lisäksi nykyinen laki vaatii myös mm. psykiatrista diagnoosia, mikä niin ikään on melko rankkaa syrjintää.

Juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona on 18 vuoden ikä.

– Siten laki ei suojaa lapsia syrjinnältä.

Kupila toivoisi mahdollisessa translain uudistuksessa otettavan mallia esimerkiksi Norjasta, missä yli 12-vuotias saa vahvistaa juridisen sukupuolensa vanhempiensa suostumuksella ja yli 16-vuotias omalla ilmoituksellaan.

– Lakiuudistus voitaisiin tehdä helposti. Se ei vaikuttaisi suurimpaan osaan ihmisistä mitenkään, mutta meille transihmisille sillä olisi paljon merkitystä.

Ongelmia arjessa

Sakris Kupila kertoo transihmisten kohtaavan monenlaisia ongelmia tavallisessa arjessaankin.

– Esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen ja kaikenlaisiin kortteihin kirjastokortista alkaen on merkitty sukupuoli, siis mies tai nainen. Kun henkilöllisyytensä joutuu todistamaan, siitä aiheutuu aivan tarpeettomia ongelmia, jos sukupuolimerkintä ja ihmisen ulkonäkö eivät vastaakaan toisiaan, Kupila toteaa.

Omassa elämässään Kupila ei enää ahdistu tällaisista tilanteista.

– Oma pokkani kyllä pitää, joskaan tilanteet eivät mitenkään huvita. Tiedän kuitenkin ihmisiä, jotka välttävät näitä tilanteita. Esimerkiksi jos pitää hakea paketti postista, moni antaa mieluummin kaverilleen valtakirjan kuin menee itse hoitamaan asiaa.

Isompia vaikeuksia voi tulla, jos asiakirjat aiheuttavat epäilyä valtioiden rajoilla.

– Jotkut ovat joutuneet kiinniotetuiksi, mutta stressiä aiheuttaa jo se, että tietää voivansa joutua syrjityksi.