JUTUT Tammela

Suomen huonoin tie saatiin kuntoon – Teurolla pyyhkii muutenkin hyvin

Tammelan Teurontie on vuosikaudet koetellut autojen renkaita ja iskunvaimentimia. Nyt Suomen huonoimmaksi mainittu tie on saatu kuntoon, ja kylällä on muutenkin kaikki hyvin. Lapsia syntyy, väkiluku kasvaa ja kyläkoulun toimintakin on toistaiseksi turvattu.
Aleksi Laukkanen (vas.), Mikko Pietilä, Maija-Stiina ja Armida Rahkonen, Paula Pietilä, Arto Ohra-aho, Seppo Ali-Lekkala ja Eija Laukkanen ovat onnellisia siitä, että nykyisin Teurontiellä voi ajella pelkäämättä auton rikkoutumista.
Aleksi Laukkanen (vas.), Mikko Pietilä, Maija-Stiina ja Armida Rahkonen, Paula Pietilä, Arto Ohra-aho, Seppo Ali-Lekkala ja Eija Laukkanen ovat onnellisia siitä, että nykyisin Teurontiellä voi ajella pelkäämättä auton rikkoutumista.

Tammelan Teurontietä korjattiin edellisen kerran vuonna 2007.

– Viiden vuoden ajan se oli jonkinlaisessa kunnossa. Sittemmin asfalttipinta alkoi pahasti rikkoutua, ja tie oli täynnä reikiä, joiden teräviä reunoja routa vielä nosti pystyyn. Erityisen epämiellyttävää tiellä oli ajella traktorilla, jossa ei ole jousia, Arto Ohra-aho kertoo.

Eija Laukkanen sanoo, että ne tien pahimmat paikat ovat vieläkin mielessä.

– Alitajuisesti vieläkin väistelen reikiä, joita ei enää ole, Laukkanen toteaa.

Kyläläiset kertovat erään bussikuskin nimenneen Teurontien Suomen huonoimmaksi tieksi.

– Tie oli niin kehnossa kunnossa, että moni käytti kiertotietä ja ajeli Teurolle ja sieltä pois Perähuhdan kautta, jottei riko autoaan. Kun matkaa tuli kahdeksan kilometriä enemmän, myös arjen sujuvuus kärsi, teurolainen kunnanvaltuutettu Maija-Stiina Rahkonen toteaa.

Nyt tiellä on niin autoilijoiden kuin pyöräilijöidenkin määrä lisääntynyt.

– Sitä toivomme, ettei hyväkuntoinen tie houkuttele kasvattamaan ajonopeuksia.

Seuraavaksi teurolaiset ja kuuslammilaiset toivovat Susikkaantien ja Ojajärventien kunnostusta.

– Olennaista on, että kunta tahollaan ajaa asioita, mutta hyvin tärkeää on sekin, että seutukunnalla on oma kansanedustaja. Sirkka-Liisa Anttila ja Sanni Grahn-Laasonen ovatkin tehneet paljon sen eteen, että teitä on saatu kuntoon, Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistyksen puheenjohtaja Mikko Pietilä kiittelee.

Väki ei vähene

Teurolla ei pelätä väen vähenevän.

– Tämä on siitä harvinainen kylä, että väkiluku kasvaa, koulun oppilasmäärä lisääntyy ja kyläläisten keski-ikäkin on vain 44 vuotta. Pidämme väestönlaskentaa muutaman vuoden välein, Mikko Pietilä kertoo.

Lapsiakin kylällä syntyy.

– Siksikin olemme taistelleet koulun olemassaolon puolesta, kun tiedämme oppilasmäärän kasvavan. Ensi syksynä ekaluokkalaisiakin on kahdeksan, ja nyt koulussa opiskelee 23 lasta.

Ainakin toistaiseksi koulun toiminta on turvattu, sillä uusi tarkastelujakso alkaa vuonna 2021. Tuolloin ja parina seuraavana vuonna oppilaita tulisi olla kolmekymmentä. Teurolaiset uskovat tämän toteutuvan.

– Oma koulu tuo turvallisuutta. Täällä kaikki tuntevat toisensa ja samalla koko kylä kasvattaa, Eija Laukkanen toteaa.

Toimintaa riittää

Teuro vetää myös paluumuuttajia.

– Jotkut palaavat takaisin muualla vietetyn opiskeluajan jälkeen. Toisaalta täältä ei välttämättä tarvitse edes muuttaa opintojen vuoksi, sillä esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakouluun Hämeenlinnaan on lyhyt matka ja Tamperekin on lähellä, Maija-Stiina Rahkonen pohtii.

Moni ikäihminen haluaa elää kotikylässään niin pitkään kuin mahdollista.

– Autamme vanhuksia mm. asioinnissa ja hoidamme heille polttopuita, Mikko Pietilä kertoo.

Viihtyvyyttä lisäävät monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Nykyisin Wahren-Opisto järjestää kylällä enää kudontapiiriä, mutta kylätoimintayhdistys on toimelias aktiviteettien luomisessa.

– Kuuslammin monitoimihallilla kokoontuu säännöllisesti koplauskopla, jossa miehet korjaavat koneita ja varsinkin parantavat maailmaa. Paikalla on yleensä ainakin 25 ihmistä, mutta joskus neljäkymmentäkin.

Lisäksi yhdistys pitää englannin kielen piiriä, jumppaa ja koululaisten iltapäiväkerhoa. Varttuneemmalle väestölle on diakoniapiiri, ja VPK-nuorilla on toimintaa kahden muun vapaapalokunnan kanssa. Kuuslammin monitoimihallilla on myös kuntosali ja metsästäjien tiloja.

– Hirvieläimiä riittää ja ne myös käyvät tuttavallisesti pihoilla syömässä omenoita. Kaatolupia on lisätty, mutta liian vähän, Eija Laukkanen toteaa.

Kunnostetun Teurontien kunniaksi tienvarren levähdysalueella vietetään tiejuhlaa su 6.10. klo 15 alkaen. Tarjolla on mm. kahvia ja haitarimusiikkia.