Suomi leikkaa taas poliisin määrärahoja

Sisäministeriön kesäkuussa 2016 julkaisemassa sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan Suomen turvallisuusympäristön monimutkaistuneen ja muuttuneen pysyvästi, minkä lisäksi ennustettavuus on heikentynyt.

Selonteko kertoo, että viime vuonna poliisin toimintavalmiusaika heikkeni kaikkein kiireellisimpien tehtävien kiireellisyysluokassa 1,1 minuuttia, lähes neljässä prosentissa hälytyksistä poliisin vasteaika oli yli tunnin, ja Suomessa on kuntia, joissa noin joka toisella hälytystehtävällä poliisi on ollut paikalla alle tunnissa hälytyksestä.

Tilastojen mukaan ns. pimeistä jutuista, joissa tekijää ei valmiiksi tiedetä, selviää vain noin 20 prosenttia. Raiskauksista jää selvittämättä noin puolet, mikäli tekijästä ei ole alun perin tietoa. Pahoinpitelyistä jää selvittämättä lähes kaksi kolmesta ja omaisuusrikoksista selviää vain joka kolmas. Vuodesta 2011 rikoslakirikosten keskimääräinen tutkinta-aika on kasvanut 86 vuorokaudesta 119 vuorokauteen vuoteen 2015 mennessä.

Minuutit ovat pitkiä

Netissä on ollut heinäkuusta alkaen allekirjoitettavana kansalaisaloite nimeltä Poliisin resurssit turvattava lailla. Aloitteen käynnistäjät ovat Sanna Kauppinen ja Erik Lydén, jotka ovat ammatiltaan ensihoitajia.

– Oikeastaan idea kansalaisaloitteesta lähti omasta työstä, mutta myös kevään uutisoinnista, jossa puhuttiin poliisin määrärahojen pienentämisestä. Ajattelimme, että nyt on pakko yrittää tehdä jotakin, sillä tilanne alkaa olla mahdoton, Kauppinen kertoo.

Poliisien määrän vähentämisen myötä ensihoitokin joutuu yhä haasteellisempien tilanteiden eteen.

– Väkivaltatilanteissa ensihoito ei voi aina mennä kohteeseen ennen kuin poliisi on paikalla varmistamassa asioita. Niukkojen resurssien vuoksi joudummekin usein odottamaan poliisin saapumista yhä pitemmän aikaa. Jokainen voi varmaankin kuvitella, miltä tuntuisi olla se pikaista apua tarvitseva ihminen. Minuuttikin on pitkä aika odottaa.

Ensihoitajat joutuvat kokemaan poliisin resurssien vähenemisen myös liikenneonnettomuustehtävissä.

– Liikenneonnettomuuksissa paikalla on ensihoito, palokunta ja poliisi. Jos poliisia joutuu odottelemaan, palokunnan pitää huolehtia liikenteenohjauksesta, mikä puolestaan sitoo palokunnan resurssit siihen tilanteeseen.

Kummallista vaikenemista

Poliisin määrärahoihin kaavaillaan 46 miljoonan euron leikkausta vuoden 2017 talousarvioesityksessä.

– Sisäministeri Paula Risikko tosin on nyt lupaillut 15 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla saataisiin jatkettua määräaikaisten poliisien työsuhdetta. Lupaus vie vähän harhaan, sillä vaikka se 15 miljoonaa myönnettäisiinkin, silti poliisin määrärahat pienenevät 30 miljoonalla eurolla, Sanna Kauppinen hymähtää.

Harvaanasutussa Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin missään muussa Euroopan maassa. EUROSTATin tilastojen mukaan Suomessa on vain 151 poliisia sataatuhatta asukasta kohden, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 202.

Vuonna 2014 poliiseja oli maassamme enää noin 7500, ja jos lasku jatkuu samaa vauhtia, on vuonna 2018 poliiseja Suomen Poliisijärjestöjen Liiton laskelmien mukaan enää 7000.

– Tämä on käsittämätöntä, kun kaikki tilastot puhuvat määrärahaleikkauksia vastaan. Maailma on muuttunut, ja isoja, uusia uhkia on olemassa, Sanna Kauppinen ihmettelee.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton valtuuston puheenjohtaja Jonne Rinne arvostelee eduskunnan hallintovaliokunnan turvallisuuspoliittista selontekoa Keskisuomalaisen haastattelussa 4. marraskuussa. Rinne näkee selonteon pelkkänä säästölistana sen sijaan, että kiinnitettäisiin huomiota uusiin uhkiin kuten kyberhyökkäyksiin ja Euroopan turvallisuustilanteeseen – ja ihmettelee samalla virkavastuulla toimivan poliisijohdon vaikenemista.

– Poliisin johto ei ilmeisesti rohkene tuoda todellista tilannetta esiin kentällä, Rinne pohtii Keskisuomalaisessa.

Sanna Kauppinen hämmästelee samaa asiaa.

– Pidän erikoisena tätä hiljaisuutta. Poliisiylijohtaja Mikko Paaterokin on alkanut vasta eläkkeelle jäätyään ja kirjan kirjoitettuaan puhua enemmän näistä asioista, Kauppinen toteaa.

Määrärahojen leikkaukset ja turvallisuus kulkevat kuitenkin käsi kädessä.

– Kun asioista vaietaan, samalla tuuditetaan ihmisiä vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Suomalaisilla on monien mielipidemittausten mukaan vankka luottamus poliisiin. Suomalaiset uskovat, että kun hädän hetkellä soittaa numeroon 112, apu tulee heti. Varmastikin apu tulee, mutta sen saapuminen kestää yhä kauemman. Kun resurssien vähyyden vuoksi tehtäviä joudutaan priorisoimaan, liian suuri osa kansalaisten tekemistä rikosilmoituksista joudutaan jättämään kokonaan tutkimatta.

Samalla, kun poliisien määrä vähenee, tyhjiö on vaarassa täyttyä ns. katupartioilla ja oman käden oikeuden käyttökin on vaarassa lisääntyä.

Sokea usko lintukotoon

Sanna Kauppinen allekirjoittaa Jonne Rinteen Keskisuomalaisessa esittämän kysymyksen siitä, kuinka karmea asia pitää tapahtua ennen kuin havahdutaan laittamaan asiat kuntoon.

Viikonloppuun mennessä kansalaisaloite poliisin resurssien turvaamiseksi oli kerännyt noin 11 000 allekirjoitusta. Vaadittu 50 000 nimeä pitää saada kerättyä tammikuun 8. päivään mennessä.

– Suhtaudun asiaan positiivisesti. Kuitenkin minua hämmästyttää ilmeisen sokea usko siihen, että kaikki on Suomessa yhtä seesteistä kuin ennenkin. Aloitettamme tukevat yksityishenkilöiden ja oman ammattiliittomme SEHL:n lisäksi Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL ja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto. Myös palomiesliitto jakaa aloitteesta tietoa sosiaalisessa mediassa.

Kansalaisaloite on allekirjoitettavana osoitteessa: http:// www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2085