JUTUT Forssa

Suomikantri on erikoinen laji – ja nyt siitä ilmestyy kattava tietokirja

Viisikymppiseksi ehtinyt suomikantri on erikoinen laji. Intohimoisesti tyyliin suhtautuvia on kovin vähän, mutta varsin monen muusikon tuotannossa kantrivaikutteita on sekoitettu eri tyyleihin.
Suonna Kononen toteaa suomikantrin tekijöiden ja esittäjien uivan valtavirtaa vastaan.

Joensuulaisen muusikon ja toimittajan Suonna Konosen suomikantrikirja ilmestyy näillä näkymin joulukuussa.

– Kirja on jo lähes taitettu, ja hyvältä näyttää. Kustantajan kiireiden vuoksi kirjaa ei kuitenkaan saatu ihan suunnitellussa aikataulussa valmiiksi, Kononen kertoo.

Suomikantri on siitä poikkeuksellinen musiikkityyli, että sitä ei ole aiemmin laitettu kirjankansien väliin.

– Itse olen ollut jo pitkään kiinnostunut aiheesta. Juurimusiikkia soittavan Huojuva Talo -yhtyeeni puitteissa olen päässyt paljon tekemisiin suomikantrin pioneerien kuten Jussi Raittisen, Pekka Myllykosken ja Arto Pajukosken kanssa. Tarinoidessa olemmekin usein ihmetelleet, miksi tämän musiikkityylin historia on kirjoittamatta.

Suonna Kononen päätti tarttua toimeen ja tuloksena on 600-sivuinen tietoteos, johon Kononen on haastatellut vähintään viittäkymmentä tai lähes sataa henkilöä. Kirjan valokuvat on ottanut Olli Nurmi.

Lue myös: Atte Hippille laulujen tekeminen on henkireikä

 

Musiikkia marginaalista

Suonna Kononen pohtii suomikantrin olevan tietyllä tavalla marginaalista musiikkia.

– Suomikantrin intohimoiset harrastajat ja ammattilaiset ovat vähissä. Enemmän Suomessa kuulee kantria useaan musiikkityyliin yhdistettynä. Painotteita on paljon esimerkiksi rockissa, Kononen toteaa.

Eri tyyleihin sekoittuneena suomikantri on haasteellinen laji, sillä sen selkeä rajaaminen on hankalaa.

– On silti varmasti rockabillytyyppejä ja iskelmähenkilöitä, joilla saattaa sykkiä omanlaisensa kantrisydän.

Kirjan Kononen halusi julkaista nimenomaan tänä vuonna, jolloin suomikantrin syntymästä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ajanlasku alkaa Jarno Sarjasen Nukkekoti-biisin ilmestymisestä.

– Niistä ajoista suomikantri on monipuolistunut ja soittajien ja laulajien näkemys on syventynyt. Miesten dominoima lajihan tämä on, eikä sellaista suomalaista naisartistia löydy, joka olisi ottanut kantrin ykköstehtäväkseen. Kantri on sillä tavalla kyseenalainen juttu, että moni varmasti on miettinyt, ettei siihen kannata leimautua ja sulkea sitä myöten osaa yleisöstä pois.

Selkeiksi suomikantribiiseiksi Kononen laskee esimerkiksi J. Karjalaisen Kolme cowboyta, Tuomari Nurmion Makasiinin luona ja Aava preeria sekä osan Freud, Marx, Engels & Jungin tuotannosta. Kantria löytyy myös Mika ja Turkka Malin Forssa-aiheisista lauluista.

– Forssalaislähtöinen Atte Hipp on selkeä kantrimies, jonka tuotannosta pidän todella paljon.

Konosen kirjan nimi on Mystiset metsätyömiehet ja keskikalja-cowboyt – Retkiä suomikantrin ja sen persoonallisuuksien pariin. Mystiset metsätyömiehet on Freukkareiden biisi ja Keskikalja-cowboy Jarno Sarjasen.

– Kyllä nämä biisien nimet jollakin tavalla kuvaavat suomikantrin esittäjiä. Tyylilajihan on valtavirtaa vastaan uiskentelua.

Retki suomikantriin ja sen persoonallisuuksien pariin Forssan kaupunginkirjastossa lauantaina 24.11. klo 12-14. Suomikantrin 50-vuotistapahtumassa ovat mukana Jussi Raittinen, Arto Pajukallio, Suonna Kononen, Olli Nurmi, Turkka Mali ja Atte Hipp. Vapaa pääsy.