JUTUT Jokioinen

Syysviljat ovat talvehtineet hyvin, mutta Siperia saattaa vielä puhua

Lumeton ja lämmin talvi ei isommin uhkaa syysviljasatoa, vaan onnistuminen riippuu tulevista säistä.
Syysviljat ovat talvehtineet hyvin.
Syysviljat ovat talvehtineet hyvin.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Ari A. Rajala toteaa hyvin poikkeukselliseksi, ettei termistä talvea ole nyt tullut ollenkaan.

– Ilmastonmuutoksen myötä tällaiset talvet tulevat yleistymään, mutta eivät talvet meiltä silti lopu. Kyllä Siperiakin vielä puhuu, Rajala sanoo.

Syysviljasadon onnistuminen riippuu tulevista säistä.

– Jos on 20 astetta pakkasta ja lumetonta, vaurioita tulee. Mikäli taas sula maa peittyy lumeen, voi tulla talvituhosieniä.

Syysmuotoisten viljojen osalta ei Rajalan mukaan vielä tarvitse paniikkinappulaan koskea, joskin lohkokohtaisia tappioita saattaa tulla.

– Alavilla mailla ja notkopaikoilla kasvustoa voi tosin tuhoutua, jos vesi seisoo siellä pitkään. Syysviljat ovat kuitenkin talvehtineet hyvin, ja jos sää jatkuu tällaisena, tilanne ei vielä ole erityisen paha.

Talven runsaiden vesisateiden myötä pelloilta huuhtoutuu ravinteita vesistöön enemmän kuin normaalitalvena.

– Paljas peltolohko on hyvin altis huuhtoumille. Kasvusto suojaa jossakin määrin. Kasvipeitteisillä lohkoilla ei maa-aineksen huuhtoumaa tule niin paljon. Yksi keino estää huuhtoumia on kerätä pellolta valuvaa vettä laskeutusaltaaseen.

Rajala pitää yhtälöä kuitenkin vaikeana.

– Peltopuolelle ei saa suljettua systeemiä tehtyä.

Syysohra voi tulla

Suomessa ruis on käytännössä aina syysmuotoinen, vehnä puolestaan sekä syys- että kevätmuotoinen.

– Kylvöistä kuitenkin vain kymmenen prosenttia on syyskylvöjä, sillä talvi on aina riski. Viime vuonna syysrukiista saatiin huippusato ja syysvehnästäkin hyvä. Positiiviset kokemukset kannustavat syysmuotoiseen viljelyyn, Ari A. Rajala sanoo.

Syysmuotoisten viljojen etuihin lukeutuu se, että ne tasaavat työhuippuja keväällä.

– Kasvusto on myös keväällä valmiina. Vilja tuleentuu aikaisin ja puimaan pääsee myös aiemmin. Vilja pystyy hyödyntämään heti keväällä auringonsäteilyn ja sadoista tulee suurempia.

Syysviljatappiot ovat karkeasti kymmenen prosentin luokkaa.

– Valtakunnallisella tasolla se ei ole suurta, mutta tilakohtaisesti se voi olla eri asia. Se hyvä puoli asiassa on, että jos talvi niittaa kasvin, keväällä on tarjolla uusi tuotantokausi. Taloudellisesti siinä häviää, mutta ehtii kuitenkin vielä saada sadon.

Rajala ei usko tällä talvella olevan suurta vaikutusta viljelijöiden toimintaan.

– Tuskin tämä laajamittaisesti vielä muuttaa viljelyä. Mutta jos tällaisia talvia tulee jatkossakin, uskoisin, että syysviljan tuotanto kasvaa nykyisestä. Mahdollisesti aletaan viljellä syysohraakin, joka vielä ei ole niin varma viljelykasvi. Yleisemmin se on käytössä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa.