Tanja Niinimäki ja Lauri Tolonen toteuttavat unelmaansa Ypäjällä.
JUTUT Ypäjä

Tanja ja Lauri jättivät toimistotyön Helsingissä ja aloittivat lampureina Ypäjällä

Tanja Niinimäki ja Lauri Tolonen tekivät ison hypyn tuntemattomaan. Toimistotyötä Helsingissä tehnyt pariskunta jätti oravanpyörän ja muutti Ypäjälle kasvattamaan lampaita.

Tanja Niinimäki ja Lauri Tolonen asuivat aiemmin Helsingissä, missä Tanja toimi sosiaalialalla esimiestehtävissä ja Lauri talouspuolen toimistotyössä.

– Olemme molemmat maalta kotoisin ja olemme aina pitäneet eläimistä ja luonnosta. Mietimme useamman vuoden elämänmuutosta. Kun ensimmäisen kerran näin järkevät laskelmat, uskoin, että suunnitelma toimii. Päätimme lähteä maaseudulle, Lauri kertoo.

Vähän aikaa perhe asui Lohjalla, koska sieltä oli lyhyempi matka Mustialaan, missä Lauri opiskeli amk-tutkinnon.

– Etsimme maatilaa joko Uudenmaan, Päijät-Hämeen tai Kanta-Hämeen alueelta siksi, että kummankin vanhemmat ja ystävät olisivat suhteellisen lähellä. Toinen kriteeri oli se, että tilalla on vähintään 30 hehtaaria peltoa.

”Elämänmuutos oli melkoinen, kun ennen muuttoa tein kahta työtä, opiskelin ja pelasin käsipalloa SM-liigassa.”

Suuri muutos

Sopiva paikka löytyi Ypäjältä. Lauri Tolonen muutti uuteen kotiin huhtikuun alussa, Tanja Niinimäki ja perheen lapset, kolmivuotias Jessica ja vuoden ikäinen Mikael kuukautta myöhemmin.

– Ensimmäiseksi tein lampolaa. Elämänmuutos oli melkoinen, kun ennen muuttoa tein kahta työtä, opiskelin ja pelasin käsipalloa SM-liigassa, Lauri toteaa.

Ajatuksena oli hankkia kolme lemmikkilammasta. Määrä kuitenkin hieman muuttui alkuperäissuunnitelmasta; nyt tilalla on 80 uuhta.

– Syksyllä tulee neljä pässiä, ja jos kaikki menee suunnitellusti, ensi vuonna lampaita on 250. Suuri osa niistä menee myyntiin, loput jäävät meille jalostuseläimiksi. Periaatteessa jatkossa tilaa riittää noin 150 lampaalle. Lampaat pärjäävät, kun niillä on ruokaa, vettä ja suojaa. Mutta ollakseen onnellisia, ne tarvitsevat myös virikkeitä, tilaa, huolenpitoa, rapsutuksia ja mahdollisimman lajityypillistä elämää.

Kaikki hyödynnetään

Ensimmäisenä kesänä pariskunta on laittanut eläinten paikat kuntoon. Lauri Tolonen on kyntänyt ja kylvänyt suurimman osan pelloista. Lampaille on tehty kaksi laidunta, joista toisessa on suojana metsä.

– Tämä oli entuudestaan valmis tuotantotila, jota olemme nyt vähän muokanneet. Tila oli jo valmiiksi luomussa, mikä sopi meille oikein hyvin. Asuintalossa puitteet ovat kunnossa maalämpöä myöten, Lauri kertoo.

Yhtenä ensi vuoden projektina on remontoida tilalla sijaitseva vanha mummonmökki tilapuodiksi.

– Toimimme suoramyyntitilana, ja työnjako on sellainen, että minä hoidan pellot ja eläimet, Tanja huolehtii jatkojalostuksesta.

Tanja Niinimäki aikoo lähteä kasvivärjäyskurssille syksyllä.

– Villasta saa kaikenlaista. Voimme myydä käsinvärjättyä lankaa, villaa, taljoja, koirille luita ja huovuttamalla tehtyjä koiranpetejä. Hevosillekin mietin tuotteita, kun niitä sattuu täällä olemaan aika paljon. Kaikki hyödynnetään, Tanja toteaa.

Lampaat poseeraavat valokuvaajalle. Kuva: Tanja Niinimäki

Tehtävälistalla ovat myös vihannesmaat.

– Ulkona viljelemme ainakin perunaa, porkkanaa ja mansikkaa omiin tarpeisiin. Kasvihuoneessa voisi kasvattaa paprikaa, kurkkua, chiliä, tomaattia ja vesimelonia. Jossakin vaiheessa meille tulee kanojakin.

Ensi keväänä rescue-koira Santra saa kaverikseen paimenkoiran.

– Se tulee töihin valmiiksi koulutettuna.

Paljon kannustusta

Kun Tanja Niinimäki ja Lauri Tolonen päättivät hypätä tuntemattomaan, suunnitelma aiheutti aluksi ihmetystä ystäväpiirissä, mutta kaikki ovat olleet kannustavia.

– Harva tekee elämässään näin suuria muutoksia. Maalla elämisessä on kuitenkin oma viehätyksensä, tämä on elämäntapa. Itse asiassa en ole koskaan viihtynyt kaupungissa. Lapsista taas näkee vasta kymmenen vuoden kuluttua, mitä mieltä he oikeasti ovat maalla asumisesta, Lauri virnistää.

Pariskunta on jo ehtinyt jonkin verran tutustua muihin ypäjäläisiin.

– Olemme käyneet läpi naapuritilat ja tiekunnan kokouksessa pääsimme myös tutustumaan uusiin ihmisiin.

Mitään suuria takaiskuja Tanja ja Lauri eivät ole kokeneet.

– Koulusta ja harjoitustilalta olemme saaneet hienosti apua ja hyviä neuvoja. Uskomme, että kaikki menee hyvin, mutta sen eteen on tehtävä paljon töitä.