Tanssilavojen vanhempi sukupolvi ei jää lajinsa viimeiseksi, mikäli Sini Mäenpäältä ja muilta tanssia harrastavilta nuorilta kysytään.
JUTUT Jokioinen

Tanssilavakulttuuri ei olekaan katoavaa kansanperinnettä – Sini, 17, käy lavoilla viikoittain

Hyvät orkesterit ja lavoilta löytyneet ystävät saavat nuoret harrastajat matkustamaan pitkiäkin matkoja tansseihin.

Innokkaimman tanssikansan ikääntyminen on nostattanut huolen lavojen tulevaisuudesta. Jokioislainen Sini Mäenpää kuitenkin uskoo, että tanssilavakulttuurilla on yhä toivoa. 17-vuotias Mäenpää käy lavoilla tanssimassa viikoittain, eikä ole suinkaan ainoa nuoremman sukupolven edustaja.

– Hyvät esiintyjät saattaa olla se asia, miten saadaan jatkossakin nuoria houkuteltua lavoille. Pääsylippujen hintojen nostoa olen jo havainnut, mutta mielestäni se on väärä keino vastata haasteeseen, jos nimenomaan nuoria kaivataan lavoille, Sini Mäenpää miettii.

Sini Mäenpää on harrastanut tanssia jossain muodossa käytännössä koko ikänsä.

– Isovanhempani ja omat vanhempani ovat käyneet paljon lavoilla, joten oma harrastukseni lähti siitä, kun vanhemmat ottivat meidät lapset mukaan lavoille.

Lavoilla kiertävien ystäväpiiri kasvaa nopeasti, ja sosiaalinen puoli on tärkeä osa harrastusta.

Luonteva jatkumo

Paritanssien maailmaan Sinin tutustutti ensin hänen isosiskonsa. Tanssikursseja ei ole juuri tarvittu, sillä Mäenpää on ollut nopea oppimaan.

– Seitsemän vuotta vanhempi sisareni käytännössä opetti minut tanssimaan, ja lisäksi olen saanut paljon oppia miehiltä, kuten veljeltäni, siskon mieheltä ja muilta tanssikavereilta.

Sinille lavoille lähteminen oli luontevaa jatkumoa, koska myös hänen molemmat sisaruksensa siirtyivät vanhempien jalanjäljissä tanssiparketeille.

– Lopulta odotin vain, että olisin tarpeeksi vanha menemään riviin. Olin 14-vuotias, kun lähdin kaverin kannustamana ensimmäistä kertaa riviin.

Siinä missä moni harrastaja suosii kesälavoja, viihtyy Mäenpää lavoilla enemmän talviaikaan.

– Normaaliolosuhteissa käyn keskimäärin 1-2 kertaa viikossa tansseissa – riippuu paljon esiintyjästä. Toistaiseksi olen vielä riippuvainen kimppakyydistä, mutta tämä helpottuu ensi vuonna, kun saan ajokortin.

Nuorempi sukupolvi ajaa pidempiäkin matkoja hyvien esiintyjien perässä.

– Itse käyn mielelläni esimerkiksi Auran nuortentalolla, koska siellä on aina hyvät esiintyjät.

Komiat on yksi nuoren tanssiyleisön suosikkiviihdyttäjistä.

Vapauttava harrastus

Lavoilla käymiseen oman osansa tuovat niin musiikki kuin sosiaalinen puoli. Sini on saanut lavoilta uusia, omaa ikäluokkaa olevia ystäviä.

– Koulukavereille en oikeastaan sen enempää puhu harrastuksestani, vaan mainitsen käyneeni tanssimassa. Tanssikavereiden kanssa jutellaan tansseista, kun he ymmärtävät paremmin sitä maailmaa. Koulussa kavereiden kanssa on taas ihan muut jutut, Sini Mäenpää hymyilee.

Tärkeä osa lavatansseja on luonnollisesti myös musiikki.

– En voi sanoa fanittavani jotain yhtä bändiä, mutta esimerkiksi Taikakuu, Hurma, Komiat ja Sinitaivas ovat sellaisia bändejä, joiden keikoilla käyn mielelläni tanssimassa.

Sini Mäenpäälle myös kansantanssi on rakas harrastus. Hän on tanssinut Tahdittomissa 12 vuotta ja ohjaa tänä päivänä myös lasten ryhmää.

– Keskiviikkoisin olen viidestä yhdeksään tanssimassa, kun ensin ohjaan lasten ryhmää ja sitten tanssin aikuisten ryhmässä. Tiistaisin on folkjam, josta nautin, koska saan tanssia rauhassa yksin.

Forssan Yhteislyseon kakkosluokkalaiselle tanssiharrastukset tuovat mukavaa vaihtelua elämään.

– Tanssiminen on vapauttava harrastus. Tanssiessa saan tyhjennettyä ajatukset kaikista viikolla tapahtuneista asioista. Se on vaan tosi rentouttavaa, Sini Mäenpää miettii.