Mustasotilaskärpäsiä Luonnonvarakeskuksen Insect Labissa Jokioisilla.
JUTUT Jokioinen

Toukat prosessoivat jätettä Jokioisilla – Hyönteiset pelastavat maapalloa ylijäämäruoalta

Syömättä jäävä ruoka kuormittaa ympäristöä tuntuvasti. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa ruokaa päätyy jätteeseen 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa.

Jätekuormaa pyritään nyt keventämään monissa maissa hyönteisten avulla. Esimerkiksi Ruotsissa Eskilstuna Energi&Miljö rakensi tutkimuspilotin, jossa runsasravinteisesta ruokajätettä hyödynnetään mustasotilaskärpäsen kasvatuksessa. Tonni jätettä muuntuu kahdessa viikossa 200 kiloksi kompostia ja 200 kiloksi mustasotilaskärpäsen toukkia.

Toukat rehuksi

Nyt mustasotilaskärpäsen toukkia on alettu kasvattaa Luonnonvarakeskuksen uudessa InsectLabissa Jokioisilla.

– Mustasotilaskärpäsen toukat prosessoivat jätettä, minkä lisäksi ne pystyvät vähentämään ruokalietteen salmonella- ja kolibakteerien määrää sekä lyhentämään torjunta-aineiden puoliintumisaikaa, Luken erikoistutkija Miika Tapio kertoo.

Toukat mm. lämmittävät ja sekoittavat jätemassaa, joka samalla kuivuu.

– Ne näyttävät myös käsittelevän homemyrkkyjä ja joitakin lääkeaineita, jotka ovat hankalia jätteen prosessoinnissa. Tämän tyyppisiä aineita on toukkien luonnollisessa ympäristössä, pilaantuvassa kasvismateriaalissa, joten ne ovat sopeutuneet niihin.

Prosessoinnin tuloksena on toukkia tai koteloita, jos toukkien annetaan kehittyä pitempään, ja toukkien ”lantaa”, jota kutsutaan frassiksi.

– Frassi on säädöstenkin mukaan lantaa ja sitä voidaan käyttää lannoitteena. Kypsä frassi on tuoksultaan mietoa ja näyttää melkein tummanruskealta turpeelta. Sen on todettu parantavan kasvien vastustuskykyä hyönteistuholaisia vastaan.

Se mitä toukille on syötetty vaikuttaa hyödyntämiseen.

– Jos niille annetaan elintarvikekelpoista rehua, joihin luetaan myös esimerkiksi puhtaat elintarviketeollisuuden sivuvirrat, voidaan toukat käyttää rehuna. Eläviä toukkia saa antaa muille paitsi märehtijöille. Toukat voidaan myös prosessoida. Rasva ja proteiini voidaan erottaa muusta osasta, joka on pääosin kitiiniä. Rasvaa voidaan käyttää monissa rehuissa, mutta erotellun proteiinin käyttö on toistaiseksi rajattu melko tiukasti.

Mikäli toukat ovat osa varsinaista jätteenkäsittelyä, toukkia ei voida käyttää ruokana tai rehuna.

– Hygieniasäädökset estävät sen. Silloin toukista voidaan prosessoida teollisuuden muina biotuotteita. Näistä tutuin on biodiesel. Toukille syötön jälkeen biomassasta voidaan vielä tuottaa biokaasua.

InsectLabissa kasvatetaan myös jauhomatoja.

– Mustasotilaskärpäsen toukat syövät monenlaista märkää biomassaa. Jauhomadot ja jauhopukkien toukat syövät kuivaa biomassaa. Jauhomadot myös hyödyntävät paremmin puumaista massaa. Lajit sopivat eri tilanteisiin.

Merkittävä bisnes

Kansainvälisesti mustasotilaskärpäsen kasvatus ja tuotteistaminen on jo merkittävä bisnes.

– Maailmalta löytyy paljon hyviä malliesimerkkejä, joita voitaisiin meillä hyödyntää. Esimerkiksi Hollannissa alettiin kehittää jo vuonna 2007 teknologiaa, jolla elintarvikeylijäämää voidaan muuntaa mustasotilaskärpäsen avulla arvokkaiksi rehuiksi. Heidän ensimmäisiä pitkälle vietyjä lisäarvotuotteitaan olivat elävillä kärpäsenkoteloilla ruokittujen kanojen munimat OER-munat, Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Susanne Heiska kertoo.

Elävä ravinto on kanoille luontaista ja hyönteisrehulla on ollut tieteellisissä tutkimuksissa positiivista vaikutusta kanojen terveyteen, mm antibioottien käyttöä on voitu vähentää.

– Meilläkin on nyt ymmärretty, että hyönteiset kuuluvat jollain lailla tulevaisuuden ruoka- ja ravinnekierrätysjärjestelmiin. Jos haluamme mukaan uudelle alalle, on kehitettävä menetelmät, jotka sopivat meidän olosuhteisiimme ja on kasattava tuotantoketjut, joissa voimme hyödyntää meidän biomassojamme, osaamista ja elinkeinorakenteita.

Luonnonvarakeskus on käynnistänyt Public-Private-Partnership -hankkeen, jonka myötä se tarjoaa mustasotilaskärpäsiä yrityksille jätteenkäsittelyn avuksi. PPP-hanke kiinnostaa laajasti, mutta yritysten mahdollisuudet osallistua vaihtelee. Osallistuvia yrityksiä yhdistää halu olla eturintamassa, ja se että kaikilla on jokin jo olemassa oleva biomassavirta, josta joko halutaan arvokkaampia tuotteita tai joiden käsittely on vaikeaa tällä hetkellä.

Hyönteisten avulla biomassan käsittely voi tapahtua luonnollisemmalla tavalla, ja pienessä tilavuudessa. Tuotteet ovat myös monipuolisia.

– Haasteitakin on. Vaikka maailmalla on jo tehdasmaisia yksiköitä, ei ole olemassa vakiintuneita laajasti käytettyjä tuotantomalleja.

PPP-konsepti mahdollistaa myös yritysten ja julkisen tutkimuksen yhteistyön, jossa voidaan saada nopeasti uuden alan käynnistymistä tukevia tuloksia.

– Tämä kiinnostaa alalle aikovia yrityksiä. Keskustelua on ollut erikokoisten ja ikäisten yritysten kanssa. Vaikka InsectLab pureutuu hyönteisten alkutuotannon ja ensimmäisen asteen tuotteiden kehittämiseen, Luken hyönteistutkimuksesta on oltu kiinnostuneita koko hyönteistuotteen arvoketjun eri lenkeissä toimivista yrityksistä. Yritysyhteistyö eri ketjun vaiheissa kiinnostaa tietysti meitäkin.

Luonnonvarakeskuksen InsectLabin virallisia avajaisia vietetään Jokioisilla (Planta, Tietotie 4) ke 22.8.