Työnteko on sitä mielekkäämpää mitä enemmän sen sisältöön voi vaikuttaa

Suomalaista työelämää on perinteisesti tutkittu kielteisestä näkökulmasta.

– On keskitytty työn aiheuttamaan kuormitukseen, uupumukseen ja stressiin, jotka tosin vieläkin korostuvat julkisissa puheissa ja mediassa. Lähestymiskulma tutkimuksissa on ollut negatiivinen ja valtavan kyyninen ja toimintamallit ongelmalähtöisiä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa.

Työelämässä ongelmat eivät lopu ratkomalla niitä ongelma kerrallaan.

– Meillä on keskitytty eliminoimaan sellaisia asioita, jotka uhkaavat työntekijän fyysistä tai henkistä hyvinvointia. Nyt onneksi korostetaan yhä enemmän aidosti myönteistä henkistä hyvinvointia, ja moni mustavalkoinen totuus on menettänyt merkitystään.

Tuunaaja ei tylsisty

Jari Hakanen tutki aiemmin työuupumusta, kunnes löysi myönteisen ja hedelmällisen tulokulman. Hakanen lukeutuu työn imun johtaviin tutkijoihin maailmassa ja on kulkenut jo parikymmentä vuotta suomalaisilla työpaikoilla luennoimassa aiheesta.

– Käytännössä työn organisointi on ollut sellaista, että ylhäältä on kerrottu alaspäin, mitä tulee tehdä ja millä tavalla. Nyt enemmän kuin koskaan ennen tulee myös viestiä alhaalta ylös, Hakanen sanoo.

Suomessa on paljon pohdittu sitä, minkälaista on hyvä johtaminen.

– Tärkeää on yhtä lailla olla hyvä työntekijä, joka oma-aloitteisesti miettii, mitä kaipaisi enemmän työhönsä ja miten voisi käyttää taitojaan fiksummalla tavalla. Työntekijä kuitenkin tuntee oman työnsä paremmin kuin kukaan muu.

Amerikassa lanseerattiin 2000-luvun alussa termi job crafting. Hakanen puhuu työn tuunaamisesta, joka on hänen oma käännöksensä jenkkitermille.

– Tuunaaminen merkitsee sitä, ettei tylsisty työssään ja ettei työn imu katoa. Innostus ja kiinnostus työtä kohtaan kasvaa jo pienelläkin tuunaamisella esimerkiksi kanssakäymistä lisäämällä. Tuunaamisen taustalla on ajatus siitä, että työntekijä voi itsekin rakentaa hyvinvointiaan. Tavallaan nopeasti muuttuva työelämä myös mahdollistaa sen, että omaa työtään voi muokata.

Hakanen uskoo, että tuunaaminen on mahdollista kaikissa töissä, muttei kaikissa tehtävissä.

– Aina löytyy silti jokin tehtäväalue, jota voi toteuttaa uudella tavalla. Yksi tuunaamisen muoto on sekin, että selvittää itselleen, miksi oma työ on merkityksellistä.

Oma lukunsa on se, miten työpaikan johto tai työyhteisö suhtautuu oma-aloitteisuuteen.

– Jossakin aloitteellisuus voidaan tyrmätä nopeasti. Toisaalta nykyisin yrityksissä korostetaan sitä, että työntekijät voisivat ottaa enemmän vastuuta. Kyse on silloin luottamuksesta – kun työntekijä oikeasti ottaa aloitteen työstään, se myös sallitaan.

Hakanen toteaa kulttuurin monilla työpaikoilla muuttuneen merkittävästi parempaan suuntaan.

– Johtaminen ei ole nykyisin kontrollointia, vaan ymmärretään myös työntekijöiden voimavarojen ja niiden säilymisen merkitys. Työsuoritus paranee, kun työntekijällä on riittävästi liikkumatilaa, mahdollisuus kehittyä työssään ja saada hyvää palautetta omalta porukalta. Työn tuunaaminen voi jopa edistää yrityksen liiketoimintaa.

Hakanen on laajassa tutkimuksessaan selvittänyt sitä, mikä ihmisen saa pysymään pitkään työelämässä. Tulokset kertoivat, että ne, jotka ovat tuunanneet omaa työtään, myös haluavat jatkaa pidempään. He kokevat työn imua.

– Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa vastaajina oli yli 70 000 eri ammattialojen edustajaa, selvisi, että vähintään kymmenen prosenttia kaikkien toimialojen edustajista kokee päivittäin työn imua. Noin kolmannes kokee imua useamman kerran viikossa.

Viiden vuoden välein tehtävässä Euroopan työolotutkimuksessa ilmeni, että eniten työn imua koetaan sosiaali- ja terveysalalla sekä opetusalalla.

– Se on ehkä yllättävää, kun näiden alojen kuormittavuus on jatkuvasti otsikoissa. Tulkitsen tutkimustuloksen niin, että sote- ja opetusalalla työskentelevät kokevat tekevänsä oikeasti merkityksellistä työtä.

Tyytymätön työholisti

Jari Hakanen korostaa sitä, että työn imu on aivan eri asia kuin työholismi.

– Työn imu on hyvä asia, kun taas työholismista koituu haittaa ihmiselle itselleenkin. Työn imu lähtee enemmän energisoivista asioista työssä ja työyhteisössä. Työholismin juuria ei niin ole selvitetty, mutta ne liittyvät ulkoisiin tekijöihin. Yleensä työholisti hakee hyväksyntää kovalle työpanokselleen ja olemassaololleen, mutta ei ole koskaan tyytyväinen. Taustasyyt ovat monenlaisia, Hakanen toteaa.

Työholismi on Hakasen mukaan yksi addiktio muiden joukossa.

– Yleensä addiktiot ovat sosiaalisesti paheksuttuja, mutta työholistia työnantaja saattaakin arvostaa. Työholismi kuuluu protestanttiseen työkulttuuriin, mutta muutosta on onneksi tapahtunut.

Hakanen sanoo työholismin eroavan muista addiktioista siten, ettei hoitomuotona voi olla pääseminen kokonaan eroon addiktiota aiheuttavasta asiasta.

– Siitä, miten työholismista voi parantua, tiedetään kovin vähän. Uupuminen voi lopulta viedä työholistin terveydenhuollon asiakkaaksi, ja terapiassa voidaan hakea juurisyitä siihen, miten työholisti näkee itsensä ihmisenä ja mitä liioiteltu työnteko merkitsee. Työyhteisön puolestaan olisi tärkeä osoittaa hyväksyntää ja armeliaisuutta, mutta ei arvostusta siitä, että holisti tekee aina töitä. Olisi tärkeää viestiä työholistille, että tämä on hyvä ja osaava tyyppi, mutta aina ei tarvitse rehkiä niin paljon.

Lomaa ei voi varastoida

Työholistin on vaikea irrottautua työstään, ja loma on hänelle vaikeaa aikaa. Työn imua kokeva ihminen puolestaan nauttii myös lomasta, jolloin voi keskittyä muihin asioihin.

– Saksalaisessa työn imua ja kroonista väsymystä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että imu ja väsymys ovat juuri ennen lomaa tasoissa. Lomalta palatessa taas imu oli todella korkealla ja väsymys alhaalla. Neljän viikon kuluttua tasot olivat samat kuin ennen lomaa, Jari Hakanen kertoo.

Hakanen toteaa, etteivät loman vaikutukset varastoidu ihmiseen.

– Loman tehtävä ei ole tuleva hyvinvointi, vaan palautuminen rasituksesta. Loman vaikutuksia on tutkittu aika vähän, mutta oma ajatukseni on, että useammat lyhyet lomajaksot eri vuodenaikoina voisivat olla parempi vaihtoehto kuin kokonainen kuukausi putkeen kesällä, mutta esimerkiksi lasten kesäloma ja muut käytännön seikat tulevat usein vastaan. Tärkeintä on joka tapauksessa, että ylipäätään pitää lomia ja irrottautuu henkisesti ja fyysisesti työstään.