JUTUT Forssa

Väki vähenee Forssan seudulla: ”Jos palveluja karsitaan aikaisin, viimeisetkin vetovoiman kasvun mahdollisuudet katoavat”

Väestökehitys Forssan seutukunnalla näyttää synkältä, ja se heikentyy edelleen, mikäli palveluja karsitaan paniikinomaisesti.
Forssan seutukunnalla väki on vähentynyt tasaista vauhtia.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n vuoteen 2040 ulottuva maakuntien väestöennuste povaa Kanta-Hämeen väestön vähentyvän 8,5 prosentilla ja työikäisen väestön yli 16 prosentilla. Suomen kartalla MDI sijoittaa Kanta-Hämeen kohtuullisen voimakkaasti supistuvien maakuntien joukkoon.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kanta-Hämeen väkiluku vuonna 2040 on vain 154 000. Viime vuoden ennakkotiedon mukaan maakunnassa asuu noin 171 000 ihmistä. Hämeen Liiton väestösuunnitteessa kantahämäläisten määräksi vuonna 2040 on arvioitu 176 000.

– Tilastokeskus laskee viimeisen kolmen vuoden tilanteen perusteella, miten maailma jatkuu. Heidän ennusteensa menevät yleensä kunnolla metsään, Hämeen Liiton maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen toteaa.

Toiviainen sanoo ennusteilla olevan kuitenkin jonkin verran tapana toteuttaa itseään.

– Sen vuoksi ennusteiden tekijöillä on vastuunsa. Investorit samaten kuin kunnat ja ihmiset pohtivat toimenpiteitään ennusteiden mukaan, joten ennusteilla on myös hankalasti ohjaava vaikutus. Kuitenkin yhteiskunnassa on tehtävä se tulevaisuus eikä olla vain ajopuuna.

Ongelmia Toiviaisen mukaan tulee silloin, jos kunnat alkavat ennusteiden myötä karsia palvelurakenteitaan, vaikkei vielä akuuttia tarvetta olisikaan.

– Jos todella aikaista karsimista tapahtuu, viimeisetkin vetovoiman kasvun mahdollisuudet katoavat. Houkuttelevuutta ei pidä tehdä entistä huonommaksi.

Erilainen rakenne

Forssan seutukunnan väkiluku oli ennakkotiedon mukaan viime vuonna hieman alle 32 600. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seutukunnalla asuu vuonna 2040 vähän yli 27 000 ihmistä, Hämeen Liiton väestösuunnitteen mukaisesti asukasluku on tuolloin 29 400.

– Kaikkiaan Suomi kärsii luonnollisen väestönlisäyksen romahtamisesta. Syntyvyys on pudonnut hankaliin lukuihin ja kuolleisuus on suurta. Myös Forssan seudulla väestömäärä putoaa luontaisesti, Heimo Toiviainen sanoo.

Forssan seutu eroaa rakenteeltaan ja sijainniltaan kahdesta muusta Kanta-Hämeen seutukunnasta.

– Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut ovat kasvukäytävällä. Pääradan ja moottoritien varressa sijaitsevissa kunnissa pendelöinti töihin kotikunnan ulkopuolelle on todella runsasta ja yritysten työmarkkina-alueet ovat laajoja.

Kanta-Hämeellä on silti kaiken kaikkiaan edessään ankaria haasteita.

– Paikkaamista voidaan saada aikaan kuntien välisen nettomuuton voitolla.

Esimerkiksi tulomuutto Helsingin seudulta putosi tuntuvasti vuoden 2013 jälkeen, mutta vuoden 2019 aikana se näyttää jo elpyneen hiukan. Myös maahanmuuton myötä kasvua ounastellaan tulevan hieman, mutta ei se pelasta tilannetta.

Forssa vetää naapureita

Heimo Toiviainen sanoo Kanta-Hämeessä olevan periaatteessa paljon hyviä vetovoimatekijöitä, jotka eivät kuitenkaan tuota tulosta.

– Sijainti on tietenkin herkullinen, mutta esimerkiksi Forssa vetää uusia asukkaita lähinnä naapurikunnista ja ilmeisesti näin on jatkossakin. Ehkä tulevaisuudessa asumisen edullisuus on se vetovoimatekijä, kun Helsingissä, Turussa ja Tampereella asumisen hinta saattaa muuttua monelle liian vaikeaksi, Toiviainen pohtii.

Nykyajan ilmiö on monipaikkainen asuminen, josta Kanta-Häme voisi hyötyä.

– Kotitaloudella saattaa olla kaksi tai kolmekin asuinpaikkaa, missä elää eri tilanteissa ja tehtävissä. Paikkakunnat hyötyvät siitä, ja samalla ihmiset verkostoituvat.

Kuntien Toiviainen katsoo olevan vireitä, mutta kaikilla markkinointi on lähes samanlaista.

– Tonttitarjonta on kattavaa, ja sitä korostavat kaikki. Se ei kuitenkaan riitä, vaan esimerkiksi vuokra-asuntoja pitäisi olla tarpeeksi. Silti jos työpaikka ei ole muutoksen ajuri, en usko kotitalouden yleensä lähtevän uuteen kotikuntaan.

Forssan seudullakin tulisi Toiviaisen mukaan huomioida uusien asuntojen rakentaminen.

– Hämeen liitto on arvioinut, kuinka paljon maakunnassa tarvitaan asuntorakentamista väestösuunnitteen mukaiselle väestölle vuoteen 2040. Laskelman heikko kohta on asuntojen poistuma, jota ei Suomessa tilastoida. Laskelmassa poistuma on sen vuoksi arvioitu kolmella eri lukemalla.

Toinen asuntorakentamisen tarpeeseen vaikuttava seikka ovat asunnot, joissa ei ole ketään kirjoilla eli asuntojen varauma.

– Kanta-Hämeen maakunnassa koko asuntokannasta keskimäärin kaksitoista prosenttia on varaumassa ja lukema hiukan kasvaa vuosittain.

Kolmas seikka on kotitalouksien koon pieneneminen. Ihmiset ikääntyvät ja yhä enemmän asutaan yksin tai kahdestaan.

– Ja sama populaatio asuu yhä useammassa asunnossa, joten siksi myös Forssan seudulla pitäisi rakentaa asuntoja, ja tarjonnan tulisi olla oikeantyyppinen; sopivan kokoisia asuntoja ja vuokra-asuntoja. Asuntokauppa puolestaan ei ole kovin sujuvaa, kun hinnat ovat nyt alempia kuin takavuosina. Asunnon omistaja ei välttämättä lähde myymään asuntoaan tällaisena aikana. Kotitalouksien tyytymättömyys asuntoonsa kuitenkin tasaisesti lisääntyy elämäntilanteiden muuttuessa ja jossakin vaiheessa kauppa taas vilkastuu.

Asuntokaupan vilkkaudella on Toiviaisen mukaan suuri vaikutus asukkaiden onnellisuuteen ja arjen sujumiseen.

Parempi tulevaisuus

Heimo Toiviainen toteaa Kanta-Hämeen olevan myös täynnä arvokkaita ja viehättäviä kulttuuriympäristöjä ja maisemia.

– Ne ovat kuitenkin aliarvostettuja vetovoimatekijöitä. Kuntien, yhdistysten ja maakuntaliiton pitäisi tuoda kulttuuriympäristön potentiaalia hyötykäyttöön nykyistä paremmin, Toiviainen sanoo.

Kanta-Hämeen peli ei kuitenkaan ole menetetty.

– Uskomme parempaan tulevaisuuteen. Ja edelleen maakunnan sijainti on se iso juttu; joka puolelta Kanta-Hämettä pääsee Helsingin keskustaan vähän yli tunnissa.

Luetuimmat