Karkeasti arvioiden Loimaalla käy töissä 1000–2000 muualla asuvaa ihmistä.
Loimaa

Valtuustoryhmä katsoo Loimaan epäonnistuneen strategiassaan

Loimaalla kuten lukuisissa muissakin pienissä maaseutukunnissa tuskaillaan samaa asiaa. Väki vähenee eikä uutta tule tilalle. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä haluaa nyt selvityksen siitä, miksi Loimaalla ei ole veto- eikä pitovoimaa.

Loimaan asukasluku väheni viime valtuustokauden aikana 0–64-vuotiaiden ikäluokissa yhteensä 883 hengellä. Yli 65-vuotiaiden lukumäärä lisääntyi 413 hengellä.

Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä on tehnyt väestökadon tiimoilta aloitteen. Ryhmät haluavat selvityksen siitä, miksi vuosien 2012–2016 strategian keskeisessä tehtävässä eli väestökadon pysäyttämisessä ei ole onnistuttu.

Pohjaa uudelle strategialle

Valtuustoaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja koostaja Olavi Suominen (kok.) pitää negatiivisen muuttoliikkeen syiden selvittämistä erityisen tärkeänä juuri nyt, kun kaupunki on käynnistänyt uuden strategian valmistelun.

– Strategian laatimisen pohjaksi olisi hyvä saada tietoa siitä, miksi ihmiset muuttavat Loimaalta pois ja miksi muualla asuvat, täällä töissä käyvät eivät muuta Loimaalle, Suominen sanoo.

Karkean arvion mukaan Loimaalla käy töissä 1000–2000 muilla paikkakunnilla asuvaa ihmistä.

– Ymmärrän, että lapsiperheille on vaikea valinta vaihtaa paikkakuntaa jommankumman vanhemman työpaikan sijainnin vuoksi. Kaipaisimme kuitenkin faktaa siitä, onko olemassa muita syitä, joiden vuoksi tänne ei haluta muuttaa. Samaten olisi hyvä tietää, miksi Loimaalta muutetaan pois.

Selvitys voitaisiin toteuttaa Suomisen mielestä tilaamalla sellainen vaikkapa Novidalta opiskelijoiden opinnäytetyönä.

– Jos kymmenenkin prosenttia poismuuttaneista ja muualta Loimaalla töissä käyvistä löytyisi vastaamaan kyselyyn, siitä saataisiin jo tärkeää tietoa. Samaten voisi selvittää, kuinka paljon kaupungin organisaatiossa työskentelevistä asuu muualla ja miksi. Heidät on ainakin helppo löytää.

Suominen toteaa, että kaupungin keinot väkiluvun pienenemisen pysäyttämiseksi ovat rajalliset, mutta eivät olemattomat.

– Yksi keino on kaupungin ja koko seutukunnan hyvä ja pitkäjänteinen markkinointi. Lähtötietoja markkinointistrategiankin tekemiseen pitää kuitenkin olla.

Tonttiale ei tee autuaaksi

Loimaan kaupunki on päivittänyt vuosien 2012–2016 strategian tälle ja ensi vuodelle. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristanen (kok.) kertoo vastikään valmisteluun tulleessa uudessa strategiassa tähdättävän maakunta- ja sote-uudistusten jälkeiseen aikaan.

– Nämä uudistukset tulevat asettamaan paljon haasteita sille, että maakunnan rajoilla olevat kunnat säilyvät elinvoimaisina. Uudessa strategiassa paneudummekin Loimaan vetovoimatekijöiden lisäksi tarkasti myös kaupungin pitovoimaan, Mäki-Punto-Ristanen toteaa.

Aiemman strategian suuria tavoitteita olivat uusien yritysten, työvoiman ja asukkaiden saaminen alueelle.

– Avoimia työpaikkoja on etenkin metallialalla, mutta tässä on kohtaanto-ongelma. Uusia yrityksiä on syntynyt, mutta ne ovat pääsääntöisesti pieniä. Väkiluvun osalta trendi on ollut laskeva useita vuosia.

Myös Mäki-Punto-Ristanen katsoo kaupungin työkalupakin vajavaiseksi keskeisten ongelmien korjaamisen suhteen.

– Olemme pyrkineet turvaamaan hyvän palvelutason ja markkinoineet Loimaata mukavana maaseutumaisena kaupunkina, missä eläminen on sujuvaa. Uutena asiana on pyörähtänyt käyntiin tonttimarkkinointiale.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ei silti koe asuntotonttien kaavoitusta ja tarjontaa yhtenä ainoana autuaaksi tekevänä asiana, sillä tontteja kaavoitetaan joka paikassa.

– Jos ihminen ei halua rakentaa omakotitaloa, hän ei sitä myöskään rakenna, vaikka saisin tontin yhdellä eurolla. Korostaisinkin mieluummin kaavoituksen merkitystä viihtyvyyttä edesauttavana tekijänä. Tarvitaan puistoja, pyöräteitä ja liikunta-alueita, sillä monipuolisilla vapaa-ajantoiminnan mahdollisuuksilla on suuri merkitys silloin, kun pohditaan muuttoa uudelle paikkakunnalle.

Iso painoarvo on myös työpaikkaliikenteellä ja tiestön hyvällä kunnolla.

– Jos loimaalaiset käyvät muualla töissä, julkisen liikenteen sujuvuus on olennainen seikka. Olemme lobanneet Valtion Rautateitä junavuorojen lisäämisessä, ja jossakin määrin parannusta onkin tapahtunut. Tärkeää on myös se, että 9-tielinjalla bussiyhteydet toimivat hyvin.

Tarinoilla on merkitystä

Kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Paavo Rautavuori (kesk.) suhtautuu kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmän aloitteeseen hieman varauksellisesti.

– En tiedä, kannattaako asioita kauheasti miettiä taaksepäin, kun enemmänkin pitäisi katsoa eteenpäin ja pohtia sitä, miten Loimaa saataisiin houkuttelevammaksi, Rautavuori toteaa.

Myös Rautavuori katsoo muuttoliikkeen suunnan korjaamisen vaikeaksi niin Loimaalla kuin lukuisilla muillakin paikkakunnilla.

– Loimaan sijainti on hyvä, ja Turkuun on lyhyt matka etenkin Mellilän seudun asuinalueilta katseltuna. Se ei kuitenkaan riitä, vaan vetovoimatekijöitä pitää kaivaa muista asioista.

Rautavuori peräänkuuluttaakin myönteisten mielikuvien rakentamista.

– Hyvillä tarinoilla on merkitystä. Esiin voisi tuoda systemaattisesti esimerkkejä siitä, miten ja miksi ihmiset viihtyvät Loimaalla, mikä heille on täällä tärkeää ja minkälaisia positiivisia kokemuksia heillä on vaikkapa harrastusmahdollisuuksista.

Rautavuori pohtii, onko Loimaalla huono kaiku.

– Vai onko jopa niin, ettei Loimaata tunneta ollenkaan seutukunnan ulkopuolella. Tätä asiaa ei ole tutkittu. Vaikka Loimaalla on hienoja kohteita, ne ovat kuitenkin suhteellisen pienten ryhmien suosimia. Meillä ei ole mitään sellaista valtakunnallisesti merkittävää turistikohdetta kuten vaikkapa Ähtärissä eläinpuisto.

Rautavuoren mielestä kaupungin tulisi panostaa paljon nykyistä voimallisemmin markkinointiin, mutta myös ulkoisten puitteiden kohentamiseen.

– Ydinkeskusta on kaupungin käyntikortti, mutta torin ympäristö tyhjine liiketiloineen näyttää vähän näivettyneeltä. Keskuspuisto on hienosti uudistettu, mutta työtä pitäisi jatkaa Loimijoen ranta-alueille.