JUTUT Forssa

Verkostoituminen avainsana kiertotaloudessakin – Forssan seudulla pitäisi hyödyntää HAMKin potentiaalia

Forssan seudulla on runsaasti kiertotalouden osaamista, mutta yritykset ovat jääneet vähän ulkokehälle. Alueen elinvoimaisuus vaatisi toimijoiden verkostoitumista ja esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun potentiaalin hyödyntämistä.
Winto Better World oy:n toimitusjohtaja Riikka Kinnunen soisi Forssan seutukunnalla päästävän eroon turhasta vaatimattomuudesta. Kuva: Tapio Tuomela
Winto Better World oy:n toimitusjohtaja Riikka Kinnunen soisi Forssan seutukunnalla päästävän eroon turhasta vaatimattomuudesta. Kuva: Tapio Tuomela

Kanta-Hämeen kiertotaloustoimijat -selvityksessä tarkastellaan Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien vahvuuksia ja etsitään kehittämismahdollisuuksia.

– Seutukunnat ovat hyvin erilaisia samaten kuin osaaminenkin niiden alueella. Forssan seudulla ylivoimaisesti vahvin teollisuuden ala on metallituotteiden valmistus, mutta alueella on myös eniten jätehuollon ja kierrätyksen yrityksiä, yksi selvityksen tekijöistä, forssalaisen Winto Better World oy:n toimitusjohtaja Riikka Kinnunen kertoo.

Kinnunen toteaa, että Kanta-Hämeessä on merkittävä määrä osaamista kierto- ja biotaloudessa, valtakunnallisesti johtavia alan yrityksiä ja kansainvälistä kehittämispotentiaalia.

– Avainsana on verkostoituminen. Organisaatiokohtaisesta ajattelusta pitäisi luopua.

Järkivihreyttä teroitettava

Forssan seutukunnalla kiertotalouden suuri vahvuus on esimerkiksi Envitech-ekoteollisuuspuisto.

– Se on ollut merkittävä, mutta kaipaisi uutta tekemistä uusilla materiaalivirroilla. Alueen profiloitumista myös hämärtää se, että siitä käytetään kolmea eri nimeä, Riikka Kinnunen sanoo.

Elinvoimaa Forssan seudulle tuovat paljolti Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke), jotka linkittyvät vahvasti bio- ja kiertotalouteen.

– HAMKin osalta ongelmallista on, että se näkyy vähän, samaten kuin sen opiskelijatkin. Vaikka HAMKilla on tosi vahva strategia ja se on tehnyt hienoja hankkeita, yrittäjät ovat kuitenkin vain pieneltä osin löytäneet sieltä hyödyn.

Kinnunen soisi opiskelijoiden myös jäävän Forssaan valmistuttuaan.

– Tarvittaisiin kontaktointia, jotta mahdollisimman moni löytäisi täältä työpaikan. Olen katsellut asiaa yrittäjän näkökulmasta ja todennut, että yritys ottaa opiskelijan työharjoitteluun, jos tämä kävelee ovesta sisään.

HAMKin roolin Kinnunen näkee vahvistuvan tuntuvasti nyt, kun oppilaitos toimii strategisessa yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

– Forssan kaupungin järkivihreä strategia taas on tarttunut puheisiin, mutta se vaatisi terävöittämistä, resursseja ja vahvaa sitoutumista. Selkeät tavoitteet tulisi määritellä poliittisesti.

Envitech-ekoteollisuusalue on Forssan seudulla kiertotalouden suuri vahvuustekijä.
Envitech-ekoteollisuusalue on Forssan seudulla kiertotalouden suuri vahvuustekijä.

Imago ei houkuta

Forssan seutukunnan sijainti on sekä vahvuus että ongelma.

– Emme ole kasvukäytävän varrella, ja junayhteyskin vain hipaisee seutukuntaa. Meillä on kuitenkin esimerkiksi valtatie 2, jolla selvityksen mukaan kuljetetaan eniten kemikaaleja. Tämä on asia, jota kannattaisi pyrkiä hyödyntämään, Riikka Kinnunen toteaa.

Kanta-Hämeen alueella osaavasta työvoimasta on pulaa eniten Forssan seutukunnalla.

– Lukuisista vahvuuksistaan huolimatta Forssan seudun imago ei houkuttele uusia asukkaita, vaikka töitäkin olisi tarjolla. Itse muualta muuttaneena voin todeta, että Forssa on paljon mainettaan parempi paikkakunta, täällä on hyvä asua ja kaupunkirakenne on kompakti.

Yltiöpäinen vaatimattomuus kuitenkin pitäisi unohtaa.

– Forssalaiset aina vähättelevät asioita, vaikka täällä on valtavasti osaamista. Monessa muussa paikassa itsestä nostetaan paljon suurempi mekkala; Pohjanmaalla helavyöt heiluvat vähemmästäkin. Asioita ja onnistumisia ei ole täällä hyödynnetty.

Kinnunen hyödyntäisi myös sitä, että moni forssalainen käy töissä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

– Nämä ovat verkostoituneita ihmisiä, ja heidän verkostonsa voivat olla arvokkaita alueellemme. Seutukunnan mahdollisuudet ovat paljolti verkostojen tehokkaassa hyödyntämisessä, mutta myös Envitech-alueen onnistumisessa, kiertotalouden toimintamallien laajassa käyttöönotossa, uusissa koulutusohjelmissa ja kansainvälistymisessä. Poliittisella ohjauksella olisi hyvä asettaa raamit elinkeinotoiminnalle.

Kinnunen katselee asioita laajemminkin.

– Usein suurissa hankkeissa on Kanta-Hämeen kohdalla musta aukko. Kuitenkin Euroopan Unionin periaatteisiinkin kuuluu voimakas sitoutuminen kiertotalouteen, ja siihen liittyvissä hankkeissa liikkuu miljardeja euroja.

Riikka Kinnunen puhuu kiertotaloudesta Kanta-Hämeessä kiertotalouden kasvuyritys- ja start up -tapahtumassa ensi viikon torstaina. Frush 2019 Forssan Kehräämöllä 18.–19. syyskuuta. Lisätiedot www.frush.fi.