Kirjailija Jani Mäkivalli halusi yhdistää dokumentoidun sotahistorian ja veteraanien kokemukset tarinaksi, jossa yksilön ääni kuuluu maailmanhistorian melskeestä.
JUTUT Forssa

Yhteislyseon opettaja julkaisi esikoisromaaninsa – Ääniseltä itään katsoo sotaa yksilön silmin

Jani Mäkivallin esikoisromaani Ääniseltä itään katsoo sotaa yksilön silmin.

Eletään syyskuuta vuonna 1941.

Toinen maailmansota raivoaa Euroopassa. Matruusi Ville Ahlgren on jäänyt maihin arestiin sotalaiva Ilmarisen lähtiessä suorittamaan operaatio Nordwindia.

Kohtalolla on näppinsä pelissä. Ilmarinen uppoaa törmättyään merimiinaan Utön edustalla syksyisenä iltana. Tästä suomalaisen sotahistorian yhdestä kuuluisimmasta tapahtumasta alkaa Ääniseltä itään -sotaromaanin päähenkilön tarina, joka siivittää lukijansa syvälle sotahistorian syövereihin.

– Halusin kirjoittaa sotaromaanin, jossa yhdistyvät aidot sotaveteraanien kokemukset ja kertomukset sekä dokumentoitu sotahistoria. Kaikki romaanin historialliset tapahtumat ovat tositapahtumia, joiden ympärille tarinan juoni kietoutuu, lounaishämäläinen kirjailija Jani Mäkivalli kertoo.

Ääniseltä itään -sotaromaani on Mäkivallin ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Se syntyi monivuotisen kirjoitusharrastuksen tuloksena. Ensin käsikirjoituksen oli tarkoitus päätyä omaksi iloksi pöytälaatikkoon, mutta kannustusten rohkaisemana tuore esikoiskirjailija päätti lähettää tekstin kustantamoon.

– Olin yllättynyt kustantamon myönteisestä vastauksesta, sillä sotaa kuvaavia ja käsitteleviä romaaneja kirjoitetaan melko paljon. Aihe tuntuu kuitenkin kiinnostavan edelleen niin tutkijoita, kirjailijoita kuin lukijoitakin, Mäkivalli pohtii.

Yksilö sodassa

Ääniseltä itään ei ole kuitenkaan aivan perinteinen sotaromaani. Sen tarinaa eivät hallitse armeijojen liikkeet tai sotatapahtumat, vaan yksilön, päähenkilö Ville Ahlgrenin, kokemukset ja kohtalo sodan melskeessä. Romaani on realistinen kuvaus sodasta ja sen vaikutuksesta yksittäisen ihmisen elämään. Se on kuvaus siitä, miten ihmismieli toimii ja mitä yksilö ajattelee hänen omassa elinympäristössään tapahtuvista asioita.

– Kirja kertoo siitä, miten yksilö omien henkilökohtaisten kriisiensä ja kollektiivisten tapahtumien kautta ajautuu tilanteesta toiseen. Ville Ahlgrenin tarinaa värittävät maailmanpolitiikan tapahtumat, joita ilman päähenkilön kohtalo olisi ollut melko erilainen, Mäkivalli pohtii.

Kirjailijan inspiraation lähteenä ovat olleet hänen kuulemansa sotaveteraanien tarinat. Erityisesti Mäkivalli on ammentanut elementtejä romaanin tarinaan hänen oman isoisänsä muisteluista ja elämänvaiheista, joka on myös kirjan päähenkilön esikuva.

Ääniseltä itään -sotaromaani on yksi syksyn kirjauutuuksista.

– Veteraanien tarinoissa korostuu niin sanottu uusi sotahistoria, yksilöiden historia. Talvi- ja jatkosodasta peräisin oleva ylisukupolvinen trauma elää yhä tänä päivänä. Sen vuoksi sotahistoriaa on tärkeää käsitellä myös yksittäisten ihmisten kokemuksina.

– Rauhan aikaa eläneen ihmisen on vaikea ymmärtää, mitä sota-ajan sukupolvi joutui kokemaan fyysisesti ja psyykkisesti vain siksi, että he sattuivat syntymään tiettyyn aikaan. Kunnioitukseni veteraaneja kohtaan on suurta, Mäkivalli summaa.

Historia vie mennessään

Historia värittää Mäkivallin arkea muuallakin kuin käsikirjoitusten sivuilla, sillä hän on toiminut 2000-luvun alusta alkaen historian ja yhteiskuntaopin opettajan tehtävässä.

Tällä hetkellä hän opettaa Forssan yhteislyseossa. Mäkivalli uskoo, että ammatti on tuonut apua romaanin työstämiseen.

– Kun historian tapahtumat ja asiakokonaisuudet ovat opettamisen kautta joka päivä esillä, historialliset taustatiedot ovat hyvin hallinnassa. Silloin huomion voi keskittää paremmin itse tarinan luomiseen, esikoiskirjailija sanoo.

Mäkivallin pöytälaatikkoon on syntynyt jo uusi käsikirjoitusaihio, sillä esikoisromaanin aihe tempaisi kirjailijan kunnolla mukaansa.

– Sotakirjojen lukijakunta on minulle täysi mysteeri. Luotan siihen, että sotahistoria kiinnostaa myös tulevaisuudessa monenlaisia lukijoita, Mäkivalli tiivistää.

Lotta Saarenmaa