JUTUT Forssa

Ympäristölle haitalliset tavat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle: ”Ehkä kyse on jonkinlaisesta torjunnasta, asian etäännyttämisestä”

Nykyinen kasvatusjärjestelmämme pitää ylikulutusta normaalina elämäntyylinä. Ympäristölle haitalliset tavat siirtyvät vieläkin liian helposti kodeista ja kouluista lapsille.
Koijärven ekokoulun Vihreä Lippu -raati sai seurakseen kuvaan tunnuseläimensä Superkissan, joka omaa hyviä taikavoimia.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla tylyn tiivistelmän tuoreesta raportistaan. IPCC:n mukaan maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii ennennäkemättömiä, nopeita muutoksia jokaisella sektorilla.

Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori, filosofi Veli-Matti Värrin kirja Kasvatus ekokriisin aikakaudella puolestaan julkistetaan ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla. Värri toteaa kirjassaan nykyisen kasvatusjärjestelmän pitävän ylikulutusta normaalina elämäntyylinä.

– IPCC:n raportti on hyvin yksiselitteinen. Kirjaprojektini aikana ihmettelin monta kertaa sitä, miksi emme muuta tapojamme, vaikka monentasoista tietoa ilmastonmuutoksesta on olemassa valtavasti, Värri kertoo.

Värri pohtii, että täytyy olla olemassa jokin syvempi kulttuurinen syy tai peruste.

– Asian ilmeisyyden tiedämme, mutta silti elämme vastuuttomasti. Ehkä kyse on jonkinlaisesta torjunnasta, asian etäännyttämisestä. Yksilötasolla pyrimme ansaitsemaan leipää ja huolehtimaan perheestämme. Keskitymme perusasioihin ja tunnemme itsemme mahdollisesti voimattomiksi.

Ilmiselvän ongelman torjuminen näkyy Värrin mukaan esimerkiksi vastuun siirtämisenä ja tekosyiden keksimisenä.

– Saatetaan todeta syntipukkien olevan toisaalla, vaikkapa Kiinassa. Mutta kun katsotaan kulutustasoa henkilöä kohti EU-maissa, asia ei näytä ollenkaan hyvältä. Ei edes Suomen osalta.

Käytössä 3,5 maapalloa

Veli-Matti Värri toteaa, että käytämme jo kolmea ja puolta maapalloa. Amerikkalaiset jopa viittä.

– Me kierrätämme ja lajittelemme ja hyvä niin, mutta se on riittämätöntä. Me myös matkustamme lentokoneella ja syömme punaista lihaa. Sinänsä ketään ei voi syyllistää, sillä arki on elettävä. Yhä enemmän pitää kuitenkin siirtää vastuuta kuluttajatasolle, Värri sanoo.

Globaalit poliittiset ja taloudelliset isot ratkaisut ovat välttämättömiä, mutta uudelleenarviointia ja ajatusmallien muuttamista tarvitaan huomattavan paljon muillakin tasoilla.

– En näkisi mahdottomana avata keskustelua siitä, miten kasvatus- ja koulutusjärjestelmä voitaisiin uudistaa ekologisempaan suuntaan. Nykyinen kasvatusjärjestelmämme pitää ylikulutusta normaalina elämäntyylinä. Ympäristölle haitalliset tavat siirtyvät liian helposti lapsille ja nuorille niin kodeista kuin kouluistakin.

Siirtymisen uusiin tapoihin ja arvoihin Värri näkee olevan ison kynnyksen takana, joskin Suomessa on erittäin hyvä varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä valistuneine opettajineen.

– Neutraalissa kasvatuksessa ja opetuksessa siirretään vallitsevaa elämänmuotoa eteenpäin. Opetusta pitäisi kuitenkin muuttaa enemmän kohtaamaan arkipäivää ekologinen tietoisuus lähtökohtana. Tarvitaan vahvempaa orientaatiota kuitenkin lasten

Haussa rohkea poliitikko

Veli-Matti Värri toteaa Suomen pedagogispoliittiseksi luomukseksi.

– Pitkä tarina alkaa 1800-luvulta, jolloin yksilöistä kasvatettiin ihannekansalaisia. Nykyisin opetussuunnitelman puitteissa annetaan aika paljon vapauksia, ja luovuttamaton arvo onkin se, että meillä on autonominen koulu. Asiat ovat sentään hyvin verrattuna vaikkapa Ruotsiin, jossa perusopetus on avattu kilpailulle. Kouluista on siellä tullut pääomasijoittajien kiinnostuksenkohteita, Värri kertoo.

Kilpailuideologia puskee läpi jokaisella tasolla kaikkialla.

– Edelleen historiasta voi ideologisista eroista riippumatta oppia, että kasvatus ja koulutus on tärkeää ja lapsi on tärkeä. Kaikkien muiden tavoitteiden ylitse menee kuitenkin se, että pyrimme takaamaan lapsillemme ekologisesti kestävän tulevaisuuden.

Värriä kauhistuttaa piittaamattomuus faktoista. Esimerkiksi IPCC vaatii hiilinieluina toimivien metsien lisäämistä, mutta suurin osa suomalaisista puolueista ei näe ongelmaa hakkuiden lisäämisessä.

– Kuitenkin on olemassa runsaasti tutkittua tietoa siitä, että hakkuut pienentävät hiilinieluja.

Värri peräänkuuluttaa rohkeita poliitikkoja.

– Etiikka on kova ydin. Löytyisikö yhdeltäkään poliitikolta oikeamielisyyttä, lujuutta ja eettisyyttä niin paljon, että hän kykenisi asettumaan vaalimenestystavoitteiden yläpuolelle? Ympäristö ja ilmastonmuutos eivät kunnioita neljän vuoden syklejä.

Värri ei väitä itse olevansa esimerkillinen tapaus, mutta kokee velvollisuudekseen toimia.

– Minulla on kolme tytärtä, jotka ovat jo nuoria aikuisia naisia. Toivon, että maapallo olisi seuraavillekin polville hyvä paikka elää, Värri toteaa.

Kulutustottumuksiaan Värri on ajan mittaan muuttanut ja kyseenalaistanut.

– Osaltani olen pyrkinyt tuomaan ekologisuutta myös Tampereen yliopiston kasvatustieteen laitokselle. Esimerkiksi aina ei tarvitse lentää kansainvälisiin kokouksiin, vaan osallistua voi usein etäyhteyksienkin kautta.