JUTUT Ypäjä

Ypäjä valitsee uuden kunnanjohtajan ja toivoo voivansa pitää hänet pätkää pitempään

Kunnanjohtajien pestit ovat lyhentyneet ja valinnoista myös valitetaan, mikä tiedetään liiankin hyvin esimerkiksi Ypäjällä.
Ypäjän kunnantalon ovi on käynyt viime vuosina taajaan kunnanjohtajan vaihtuessa.
Ypäjän kunnantalon ovi on käynyt viime vuosina taajaan kunnanjohtajan vaihtuessa.

Ypäjän kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen on laskelmiensa mukaan ollut valitsemassa hevospitäjälle neljää tai viittä kunnanjohtajaa.

– Puhtaasta mielenkiinnosta olen seurannut viimeisten vuosien aikana sitä, minkälaisia hakijat yleensä valtakunnallisesti ovat. Isot kasvukeskukset ja niiden lähiympäristö kiinnostaa, mutta varsinkin ensimmäistä kertaa kunnanjohtajan virkaan hakeutuvat kotipaikkakuntansa lähistölle usein puolison työn sekä lasten koulunkäynnin ja harrastusten vuoksi, Saastamoinen toteaa.

Saastamoinen sanoo ajan hengen olevan nykyisin kovin erilainen kuin joitakin vuosikymmeniä sitten.

– Ennen oli tyypillistä, että pitkäaikainen kunnansihteeri tai hallintojohtaja haki saman kunnan kunnanjohtajaksi paikan vapauduttua ja toimi siinä tehtävässä eläkeikään saakka. Sellaista kulttuuria ei juuri enää ole, vaan ensin haetaan kokemusta ja sitten rakennetaan uraa. Rekrytoijat tiedostavat tämän asian.

Epävarmuus haavoittaa

Ypäjälläkin kunnanjohtajat olivat aivan viime vuosiin saakka suhteellisen pitkäaikaisia. Vielä Vesa Ketola toimi virassaan kuusi vuotta, mutta sitten pestit lyhenivät. Sam Vuorinen oli kunnanjohtajana vajaat kaksi vuotta ja Riikka Riihimäki vain yhdeksän kuukautta.

– Vuorisen ja Riihimäen pätkäkunnanjohtajuuksien taustalla olivat valitusprosessit, jotka kestävät aina todella kauan. On ymmärrettävää, että kun henkilölle tarjotaan toista työmahdollisuutta, hän tarttuu siihen. On ikävää olla tilanteessa, jossa ei tiedä, milloin valituskäsittely ratkeaa ja mihin suuntaan, Markku Saastamoinen pohtii.

Saastamoinen toteaa, että vt. kunnanjohtajalla on valitusprosessissa täydet mahdollisuudet lähteä ja hakeutua muualle ilman sen kummempia perusteluja.

– Epävarmuus koskee ja haavoittaa niin virkaan valittua kuin kunnan hallintoa yleensäkin, vaikka kunnanjohtaja tekeekin työtään täysipainoisesti..

Elämää oikeusvaltiossa

Niin Vuorisen kuin Riihimäenkin tapauksessa valituksen tekijä oli henkilö, joka oli myös hakenut kunnanjohtajan virkaa.

– Elämme oikeusvaltiossa, missä ihminen voi hakea oikeutta, jos kokee, että häntä on kohdeltu väärin päätöksenteossa. Tosin tässä maassa valitusoikeus koskee vain julkista sektoria. Kynnys on matala, ja mistä tahansa voidaan valittaa. Jokaisen kokouksen pöytäkirjaan myös liitetään tiedot valitusoikeudesta, Markku Saastamoinen sanoo.

Kun samasta virasta tai toimesta kilpaileva henkilö tekee valituksen, syynä on yleensä se, että valituksen tekijä katsoo olevansa ansioituneempi kuin virkaan valittu.

– Lain mukaan kunta saa valita omien painotustensa kautta sopivaksi katsomansa henkilön. Kun sitten valitus tehdään ja käsitellään, ehkä lopulta ei enää olekaan näin. Ansiovertailullekaan ei oikein ole muotoa, minkälaisena se pitäisi tehdä.

Saastamoinen toteaa uuden valintaprosessin olevan aina monella tavalla työllistävä.

– Nyt meillä oli hyvä tilanne, kun budjetti oli jo saatu pakettiin, ja pystyimme hoitamaan hakuprosessin lyhyellä aikajänteellä. Uuden kunnanjohtajan haku aloitettiin 3. joulukuuta, ja huomenna valtuusto päättää kunnanjohtajan valinnasta.

Saastamoinen sanoo, etteivät henkilöstövalinnat ole suinkaan ainoita asioita, joista valitetaan hallinto-oikeuteen tai jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Suomessa varmaankin yleisimpiä valituksen aiheita ovat kaavoitus- ja rakennuslupapäätökset, viime aikoina myös tuulivoimalat. Meilläkin tuulivoimaloiden rakentaminen lykkääntyi valitusten vuoksi usealla vuodella. Siinä ajassa ehdimme menettää satojatuhansia euroja verotuloja.

Kolme edellistä kunnanjohtajaa

Vesa Ketola 1.6.2011 – 31.5.2017

Sam Vuorinen 1.6.2017 – 22.2.2019

Riikka Riihimäki 1.4.2019 – 31.12.2019

Luetuimmat