JUTUT Ypäjä

Ypäjän kunnanjohtaja Riikka Riihimäki: Yhteistyö on seutukunnan elinehto

Ypäjän kunnanjohtaja Riikka Riihimäki pitäisi järkevänä toisen asteen koulutuksen yhdistämistä.
Riikka Riihimäki kokee Forssan seudun muut kuntajohtajat hyviksi työtovereikseen.
Riikka Riihimäki kokee Forssan seudun muut kuntajohtajat hyviksi työtovereikseen.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian palveluksessa eri tehtävissä kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut hallintotieteiden maisteri Riikka Riihimäki aloitti Ypäjän kunnanjohtajana huhtikuussa.

– Olen viihtynyt uudessa työssäni valtavan hyvin ja saanut todella hyvän vastaanoton. Ypäjällä on nyt myös kiva pöhinä. Johtavista viranhaltijoista itseni lisäksi uusi kasvo on sivistysjohtaja, yhtenäiskoulu on starttaamassa ja seudullisesti teemme asioita yhdessä, mikä on suuri vahvuus, jokioislainen Riihimäki toteaa.

Riihimäki kertoo kokevansa Forssan seudun muut kuntajohtajat työtovereikseen.

– Olemme koko ajan yhteydessä toisiimme. Pohdimme muun muassa sitä, miten vastata kuntatalouden kiristymiseen ja miten kehittää yhteistyötä edelleen. Rakennusvalvonnan yhdistyminen esimerkiksi on järkevää yhteistyötä, ja olisikin hyvä käydä kaikki toimet läpi ja miettiä, mitä muuta kannattaisi tehdä yhdessä.

Riihimäki arvelee kuntalaisten miettivän, miksi toimintoja halutaan yhdistää.

– Fakta on se, että jos haluaa pysyä itsenäisenä kuntana, on tehtävä yhteistyötä, jotta saamme resursseja myös asioiden kehittämiseen, ei ainoastaan ylläpitoon.

Kilpailu kiristyy

Talouden tasapainottamistyöryhmässä Riikka Riihimäki kertoo käytävän hyvää keskustelua siitä, mitä haetaan.

– Ypäjän kunnalla on nyt vähän ylijäämää ja sitä koetetaan varjella esimerkiksi myymällä omaisuutta, koska säästötoimet eivät pure niin nopeasti kuin olisi tarve. Isoja menoleikkauksia pitää saada aikaiseksi myös seutukuntana, ja asioita on siksikin tehtävä yhdessä. Poliittinen päätöksenteko voi olla omaa, mutta virkamiestyötä voisi tehdä yhdessä ja siitä pitäisi uskaltaa keskustella avoimesti, Riihimäki pohtii.

Riihimäki toteaa Forssan seudulla aina kompastuttavan vaatimattomuuteen.

– Meidän pitäisi enemmän hehkuttaa sitä, mitä meillä on. Esimerkiksi hyvinvointikuntayhtymästä pitäisi olla rinta rottingilla, samoin järkivihreydestä, jossa seutu on ollut edelläkävijä. Täällä tehdään hienoja avauksia kuten yrityskiihdyttämö. Kyse on vain uskalluksesta.

Kilpailu asukkaista ja työvoimasta kiristyy koko ajan.

– Samalla työn tekemisen tapa muuttuu, iso osa työstä on sellaista, ettei sillä ole merkitystä, missä sitä työtä fyysisesti tekee. Uskon myös, että ihmiset haluavat elää väljemmin ja samalla yhteisöllisesti. Jos fasiliteetit ovat kunnossa, en näe syytä, miksei Forssan seudulla asuisi.

Koulutuksen pitovoima seudulla on Riihimäen mielestä ehdottoman tärkeä asia.

– Tarvitaan myös työväestön osaamisen kehittämistä ja nopeita muuntokoulutuksia. Työ on murroksessa ja toimialat muuttuvat. Ihmisen tarvitsee jatkossa toimia noin kymmenessä ammatissa ennen kuin pääsee eläkkeelle, ja tämä muuttaa aiempaa ajatteluamme melkoisesti.

Riihimäen mielestä lukio ja ammatillinen koulutus pitäisi seudulla yhdistää.

– Yhdistämisestä on saatu esimerkiksi Hämeenlinnassa hyviä kokemuksia. Tällä seudulla sitä on jostakin syystä vastustettu. Kuitenkin lukion käyneistä valtaosa päätyy ammatilliseen koulutukseen, ja saman katon alla kouluttautuminen olisi opiskelijan etu, mutta myös verovarojen käyttämistä resurssiviisaasti. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö olisi luontevaa, koska kumpikin on toisen asteen koulutusta. Pitäisin yhdistämistä koulutuksen vetovoimatekijänä.

Itselle annettava armoa

Riikka Riihimäki toteaa uusien ajatusten herättävän usein vastustusta.

– Pyrin itse aina haastamaan oman ajattelutapani. Jos en keksi yhtään järkevää syytä vastustamiseen, sellaisia ei ole. Minun ei tarvitse aina olla oikeassa, mutta on hyvä kysyä, mitä jollakin asialla tavoitellaan.

Kunnanjohtaja toteaa, että aina kaikki päätökset eivät ole viisaita.

– Varmasti olemme vilpittömiä, mutta asiat pitää tunnistaa ja antaa itselle armoa palata päätöksiin uudesta tulokulmasta. Helposti kuitenkin koetaan, että se merkitsee epäonnistumista, mutta itse kutsun sitä kehittymiseksi.